IRC-Galleria

Kaks kuukautta menny tosi nopee ja edistystä on tapahtunu paljon. Alkuun olit sellane iso pärisevä ja pelkäävä otus jota meijä tammat syrji mut meistä ihmisistä tykkäsit alusta asti. Sit ku päästiin alun talutusratsastusvaiheen ohi sun kanssa sai olla joka välissä tappelemassa että mennäänkö vai eikö mennä eikä sua aina meinannu saada ees tarhasta sillon ku piti ratsastamaan lähtee.
Eilen tajusin miten paljon oikeesti ollaankaa kehitytty ku osaat jo pysähtyy nätisti ja lähtee liikkeelle pelkästä pohkeesta, tehä hienoja ympyröitä ja muutenki kuunnella apuja, vaikka sua välillä lapsettaaki ja kyllästyttää se mitä haluisin tehä. Ja sehän on ymmärrettävää ja sallittua, oothan sä aika lapsi vielä : )

Toivon oikeesti et saan sut vielä omaks ja meille tulee paaaljon ihania yhteisiä hetkiä ja vuosia : ))