On sellanen olo, että ihan kuin olisi pikku pöhnässä. Tuossa alkuillasta söin ja sitten torkahdin hetkeksi. Ja kun heräsin, oli tällainen ihmeellinen olo. Nyt vähän väsyttää, toivottavasti sais pian unta ja aamulla kun heräisi niin olisi ihan normaali fiilis.
Tuolta tulee Evil Dead telkkarista, mutta enpä jaksa sitä kattella. Löytyy DVD:nä, niin sen on nähnyt jo useamman kerran. Eikä tuota leffaa ole kivaa katsoa jos ei voi pitää ääniä kovalla.
Mitäköhän sitä huomenna (tänään) illalla tekis? Eipä ole kukaan tuttukaan ilmotellut mitään, että lähtisivät jossain käymään. En tiedä viittiikö sitä yksinkään lähteä hiipparoimaan mihinkään.
Ei hemmetti naisia voi ymmärtää mitenkään. Pari päivääkin yhden naisen "tunsin" netin kautta, niin tämä rupesi jo vaatimaan että minun pitäisi tulla sinne. Rrrright, kahden päivän tuttavuuden jälkeen lähden Turkuun asti matkustamaan. Aika hemmetin hiljasta. Ja millähän rahalla sitä ois pitänyt edes lähteä? 48 euroa per sivu maksaa, ei semmosia summia tuosta noin vaan löydy. Ei pitäisi ihmisten vaatia liikoja ei. Noh, väliäkö tuolla. Mikä lie ihme tapaus oli, mieli muuttui asiasta kuin asiasta tuosta noin vaan. Olkoot. On niitä oikeasti hyviäkin naispuolisia olemassa.
Jaksaiskohan sitä kattoa vielä jotain. Ainiin taisin imasta Duudsonit-leffan, sen vois pistää levylle ja vaikka kattoa. Jos nukahdan kesken kaiken niin eipä se haittaa, siinä ei menetä mitään huippuja näyttelijäsuorituksia. =)