IRC-Galleria

Minua rupeaa juuri kohta kyrsimään se, että minulla ei ole sosiaalistaelämää. Toisinaan käyn postin hakemassa ja silloinkin postiauto viilettää kovaa kyytiä pois. Olen viimisen viikon sisustanut huonettani uuteen uskoon ja hajoittanut jopa yhden kaapin. Mutta shhh, se on salaisuus. Minun tarvitsee kärsiä tuskissani vielä 4 päivää ja sitten pääsen töihin. Kiitos. Pääsen pitämään seuraa vanhoille ihmisille. Mahtavaa. Sittä sitten kuukauden verran ja sitten melko tarkasti 2vko lomaa ennen kuin joudun takaisin sosiaalisenelämän keskipisteeseen,kouluun. Minullahan onkin ollut aivan kauhea ikävä ihania opettajia joiden takia olen rikkonut muutaman vihkon ja aiheuttanut siskolleni (joka on vasta 19) harmaita hiuksia. Hän kutsuu niitä vivahteiksi. Tänäänkin päiväni kohokohta oli Aku Ankan luku joka jostain kumman syystä tulee vasta puoli kahdelta päivällä! aivan mahtavaa. Joudun odottamaan postia joka aamu kello puoli kahteen. Muistan kun olin nuori posti tuli jopa yhdeksän aikaa aamulla. Hiukanko nakertaa että se tulee vasta puoli kahdelta nykyään. Ah ja edellisöinen oli paras. Kello 3 aikaan yöllä, allekirjoittanut sai pälkähdyksen. Rupeampa muuttamaan huoneeni järjestystä. Voitte kuvitella kun hän siirtää 3 ovista vaatekaappiaan (ei siis ollut seinäänupotettu! emmä ny ihan epätoivone ol) joka painaa varmasti noin muutaman norsun verran. Se siis oli se maaginen kaappi joka hajosi. Ja muuten päiväni kuluvat laulaessa,laulaessa ja vähän lisää laulaessa. Laulan vielä yhdentoista aikaan illallakin, kuten nyt. Joten Rakas päiväkirja. Olen näin | | lähellä, etten ammu itseäni jalkaan saadakseni elämää sairaalan teho-osastolta. Joten kun olet niin maaginen, voisitko rakas päiväkirja kehittää minulle elämän hiukan kivuttomammin ja helpommin. Kiitos.

TiTuZ