IRC-Galleria

Loppujen lopuksi, kuinka tyytyväinen ihminen voikaan olla vanhemmilleen, jotka eivät ostaneet lapselleen hevosta. Lukuisia kertoja olen jankannut ja jankannut, että saisin oman hevosen, tuloksetta.

Nyt osaan ajatella positiivisesti. En ole vastuussa eläimestä, eikä se sido minun menemisiä, ei tarvitse huolehtia kengityksiä, ruokaa, eläinlääkärikuluja, ei madotuksesta ja on omaa aikaa. Ystävien kanssa pystyy viettämään enemmän aikaa, kun ei tarvitse sanoa "menen tallille, sori en voi tänään nähä".

Voin vain kiittää vanhempiani siitä, etteivät he siihen koskaan suostuneet. Vaikka tietenkin olisihan se ollut ihana omistaa hevonen, mutta olisinko ollut valmis uhraamaan kaiken aikani ja rahani siihen.. En olisi..

Se hymy, jota hymyilet,se on hymy petoksen.Et kelleen näytä mitä tunnet,sisälläs suru kasvaen.

Suljet ulkomaailman,suljet pois vanhemmat.Jos haluat sen loppuvan,tee päätökset ratkaisevat.

Kirjoitat päiväkirjaa,surusi purat.Ihmiset neuvoo jatkamaa,sitä toivovat.
Et elämääs hukkaan heitä,nouset ylös pohjalta.Kysyt onko enkeleitä, opastamassa taivaalta.

Mieti mitä teet,oletko valmis luovuttaan.

Anna ihmisten auttaa,kerro heille tuskastas.Se oloasi helpottaa, Sut se pois saa surustas.

Mutta jos valitset,enkelin tien.Taivaalle syttyvät tähdet,susta muistuttaen.(Susta muistuttaen)

Kirjoitat päiväkirjaa,surusi purat.Ihmiset neuvoo jatkamaa,sitä toivovat.
Et elämääs hukkaan heitä,nouset ylös pohjalta.Kysyt onko enkeleitä, opastamassa taivaalta.

Mieti mitä teet,oletko valmis luovuttaan

Lepäät rauhassa,tästä ikuisuuteen.Läheisten muistoissa,vuodesta toiseen.

Hyvästi ystävä rakas,nähdään toisella puolella.

Aika kultaa muistot,
koiran pienen vaalean.
Kuulen vielä tassut,
tuon koiran vaalean.

Tuo koira vaalea,
pieni pörröinen.
Silmissä katseemme haikea,
on koiran päivä viimeinen.

Pieni koira,
suurella sydämellä.
Pieni koira,
jota muistamme lämmöllä.

Rest in peace