IRC-Galleria

Joku puhui jonkin aikaa sitten unelmiensa toteuttamisesta.. Viime päivinä minä itsekin ole pohtinut moista. Mitä olenkaan oikeasti saanutkaan aikaiseksi? Paljonko on jäänyt unelmia toteuttamatta? Tällä hetkellä takana on yksi kesken jätetty koulu, yksi epäonnistunut kotoolta poismuutto, paluu takaisin vanhempien nurkkiin, uusi koulu, monta epäonnistunutta suhdetta, pettämisiä ja petetyksi tulemisia, selkäänpuukotuksia, valehtelua, ystävien menetyksiä, riitoja, muistinmenetyksiä juomisen vuoksi, yhden yön juttuja, epäonnistuneita säätöjä, paljon ihastuksia joista yksikään ei ole edennyt suhde-tasolle, paljon ylimääräistä häsläystä, paljon matkoja, pois Suomesta niin lämpimiin kuin hieman viileämpiinkin paikkoihin..

Toisinaan sitä tulee ajatelleeksi, että on tapahtunut niin paljon pahaa itselleen että miksi ei tapahtuisi jotain hyvääkin.. Kaikki vaan alkaa tuntua niin epätoivoiselta.. Sitä haluaisi niin muuttaa pois kotoa, taas.. Mutta toisaalta vastaan pistää se, että ensi vuodelle on niin paljon sellaisia suunnitelmia, että rahaa tarvitsee.. Esimerkiksi ensi kesä, tarkoitus olisi olla koko kesä Kosilla tai ainakin ensin lähteä sinne ja jos sitten ei kiinnosta olla siellä niin jatkaa matkaa eteenpäin.. Tarkoitus olisi toteuttaa niitä haaveita.. Niitä, joista voin jäädä paitsi ellen nyt uskaltaudu tekemään mitään.. Siksikin julistan ensi vuoden kokonaan unelmien toteuttamiselle! Tästä edespäin minä olen tämän näytelmän päätähti, minä, eikä kukaan muu.. Nyt alan vihdoinkin tekemään niitä asioita mitä minä itse haluan tehdä, asioita joita minä olen unelmoinut tekeväni.. Nyt on kaiken sen aika..

Sitä kuulee sanottavan, että elämää eletään vain itseään varten, ei minun kohdallani.. Olen niin monesti antanut muiden ihmisten vaikuttaa päätöksiini ja tekemisiini.. Elämä olisikin niin paljon helpompaa kun ei antaisi muiden ihmisten vaikuttaa millään lailla.. Tekisi juuri niin kuin oikeasti haluaa.. Täällä ollaan vain yhden kerran, ei kenellekään anneta toista mahdollisuutta muuttaa asioita.. Elät vain kerran, elä sen mukaisesti.. Ei pidä paikkaansa.. Aina tulee jokin este.. Yleensä kyse on ajasta, seurasta tai rahasta.. Raha ehkä kaikista yleisin.. Siksi nyt teenkin aivan älyttömästi töitä, jotta olisi sitä rahaa tehdä mitä haluaa.. Sitä kun haluaisi niin paljon mutta yleensä rahat ei anna myöden.. Ja sitten kun jotain tekee niin joutuun elämään seuraavan kuukauden tosi tiukilla.. Tätä nykyään matkatkin maksaa niin paljon, että joutuu monta kuukautta säästämään, että pääsee lähtemään.. Life is a bitch.. Totally.. Elämä on..

En ainakaan itse voi laulaa, että elämältä kaiken sain, koska sitä ei todellakaan ole käynyt.. En ole saanut kaikkea mitä olen halunnut.. Mutta olen tyytyväinen siihen mitä olen jo saanut.. Kun vaan oikeasti osaisi elää niin, että totetuttaisi itseään ja tekeisi niitä asioita joita haluaisi tehdä.. Mutta tosiasia on se, että koko elämäänsä ei voi elää niin että tekisi aina niin kuin itse haluaa.. Vaikka kaikkia ei voikaan miellyttää, niin aina jokin kompromissi löytyy.. Tai ainakin yleensä on löytynyt..

Elämä ei todellakaan ole mitään ruusuilla tanssimista.. Niin paljon uhrauksia joutunut tekemään muiden puolesta/takia.. On asioita joihin oleen luullut saavani vaikuttaa mutta mielipiteelläni ei lopulta olekaan ollut mitään merkitystä.. Elämä jossain muualla kuin Suomessa.. Sanotaan että ollaan rikkaita kun meillä on neljä vuodenaikaa.. ja paskat! Syksyn ja talven voisi skipata ihan kokonaan.. Noina aikoina on niin harmaata, sateista ja kylmää eli ihan perseestä.. Voisi olla kokoajan vain kesä..

Sitä miettii elämää ja kuolemaa, ja kuinka elää elämänsä niin että olisi mahdollisimman pitkään elossa ja kokis mahdollisimman paljon.. Koskaan ei voi tietää mikä on se viimeinen.. Koskaan ei voi tietää mitä tapahtuu ja mitä päivä tuo tullessaan.. Pitäisikin yrittää tehdä kaikkensa jotta toiveet toteutuisivat ja tietäisi oikeasti eläneensä kunnolla!

Toteuttakaa unelmianne, älkää antako niiden jäädä unholaan! Kuten sanoin, olemme täällä vain tämän kerran. Elä kuin viimeistä päivää!