IRC-Galleria

Lähin eilen iskän seuraksi mökille. Aluks sielä oli tylsää, kun ei ollu oikein tekemistä. Iskä hio ja lakkasi mökin laittioita ja mie istua kyyhötin pihalla tekemättä mitään. Kävin vähän pyörimässä ja löysin kaksi mökki asukasta, sisiliskoja. Näytin iskälle kuvia sisiliskoista ja iskä ihmetteli, että mistä mie ne löysin, kun hää ei oo nähny koko kesänä yhtään. Innostuin sitten myöhemmin tekemään meille kotia puulastoja, viisi tein ja neljä jää meille, yks menee iskälle. Niitä puulastoja pitää kyllä vielä hioo ja sivellä ruokaöljyllä ja sitten niitä voi ruveta käyttämään. Säästyy nyt muutama centti, kun ei tarvii käydä niitä mistään ostamassa. Noin puolen yhentoista aikaa illalla lähettiin vasta pois. Oli kyllä sillein kivaa käydä möksällä, kun sai maisemanvaihdosta ja on hienoo nähä, että miten hieno möksä meillä on ja iskä (ja kumppanit) ite rakentanu sen.

Etsin tietoa hulluna, sillä haluan tietää tarpeeksi ja tehdä kaiken oikein vaikka ensikertalainen olenkin.

Reima ja Lellu kävi kylässä. Miulla oli aika täys pollypussi nyt se on tyhjä ja tupakatkin hävis topasta hyvin. Reima taas tutki kaikki paikat, ihan kun joku utelias pikkulapsi.

Tulispa rahat mutta ei, vasta ens kuun puolella tulee ja sitten mie saan pikkusia<3


(ja pikkuveli pitää turpansa kiinni)

Toivottavasti en pyörry ko oon yksikseen kotona, tai on nuo kissat mut ei niistä taida kauheesti apua olla jos pyörryn.

Kävin tänään Lappeessa moikkaamassa Ninjaa ja Villeä. Heitä oli ihana nähä pitkästä aikaa.
Innostuin sitten haluamaan hamsterin ja hiiriä (ja Veijo tykkäs hyvää).
Ninjan ja Villen pikku peto Aada (koira) oli aivan herttainen vaikka neiti yrittikin syödä miut.
Kiitos vierailusta ja tulkaa työkin tännepäin!

Sallikaa se miulle.

Olen miettinyt joka päivä ehkä joka yökin niitä tapahtumia, niitä asioita.

Haluaisin vain kysyä: Miksi se kaikki tapahtuu?

Olen takiasi surullinen
Olen neuvoton


Kunpa sinä huomaisit, ettei täydellistä maailmaa, elämää eikä ihmistä ole olemassa.

Minuu sattuu nähdä
Minuu sattuu kuulla

Etkä sinä huomaa sitä.

Nyt kuulin ja näin omin silmin.

Olen pettynyt sinuun.

Huomaat kohta olevasi yksin.

Kun näkee ja tietää, että läheisiä sattuu ni se satuttaa myös miuta. Haluais auttaa kaikin keinoin mut välillä ei vaan pysty. Haluan satuttaa niitä, jotka satuttavat miun rakkaita.

Mutta vaikka et pystyis tekemään oikeestaan mitään toisen puolesta voi sekin riittää, kun on läsnä.
Tiedän sen kokemuksesta, aina ei tarvita sanoja.

Mie oon tässä enkä mee pois ennen, ku sinuu ei satu enää.