IRC-Galleria

Se on sitten sairaslomaa... en näe nukketeatteria...


Lähestyy lähestymistään... Runosuoni kukoistaa, auttaa laskemaan ajatukset ja tunteet pois...

Kaipaan ukkia <3

Rakkauskaan ei voi auttaa nyt.

se päivä lähestyy ja lähestyy.. kohta vuosi siitä on kuin uinuit pois. Ukki, minun on ikävä. Ukki, minua koskee. Ukki, minä rakastan sinua. Niin paljon opetit, niin paljon arvostin, niin teit sinäkin. Arvostan yhä, olit elämäni suurimpia ihmisiä. Lämmin sydän rinnassasi. Sinä olit, olet yhä niin rakas minulle.

Ikävöin.

on ehkä elämäni ihanimpia.. Leijun pilvissä.

Kiitos kitos kiitos kiitos kiitos Iiro!

Eilinen ja se viesti teki tämän tytön hiukan onnelliseksi. Nyt ei ole helppoa pilata minun päiviäni.

Ihan helvetin ihana olo.



(Kiitos Iiro sinulle, ilman sinun sanojasi en olisi ikinä saanut sitä viestiä.)

Kyllä, meillä muillakin on ongelmia. Et ole ainoa.

Niin kuluu päivät...

Mietin taas, miksi näin? miksi taas, juuri nyt kun ei pitäisi?
Joka päivä on mentävä eteenpäin, askel askeleelta, otettava vastaan se mitä on edessä mutta minä itse voin vaikuttaa siihen mitä seuraavaksi tulee tapahtumaan... Mutta onko järki aina käytössä?

Nuori mies ajaa autoaan. Hän on nauttinut alkoholia ja kyyneleet valuvat pitkin hänen poskiaan. Hän uskoo ettei kukaan välitä hänestä. Hän uskoo että hänet on hylätty.
Samassa mies kuulee kovan äänen ja näkee edessään rekka-auton ajovalot. Kuuluu rysäys. Mies pudottaa lompakkonsa jossa näkyy kuva pienestä pojasta.
Kaksi päivää myöhemmin tämä sama poika istuu orpokodissa ilman ihmistä joka peittelee hänet nukkumaan. Ilman ihmistä jonka suusta kuulee joka päivä maailman ihanimmat sanat.
Lapsi ei puhu koskaan paitsi tiettyyn aikaan illalla jolloin hän nousee pöydälle seisomaan. Hän katsoo ylös lähettäen lentosuukon ja sanoen: "Hyvää yötä isä. Mä rakastan sua."

Kopioi tämä omaan blogiisi niin muistat että aina on niitä jotka välittää.