Kato mua silmiin. Jos sä katsot, sä näät kuinka muhun sattuu. Anna anteeks. Mä pyydän.
Miksi me näytellään että kaikki on hyvin, kun kuulen sun kuitenkin itkeväs itsesi illalla uneen.
Ja mä tiedän, että säkin kuulet mut.
Muut ihmiset eivät näe sitä, eivät tiedä sitä, eivät voi käsittää, millaista painajaista me oikeasti eletään..
Ne kysyy multa "mitä kuuluu" vastaus ei kerro kuin pienen pienen osan sitä todellisuutta.
Vielä kerran. Anna anteeks.
Ehkä jonain päivänä.