Piskuinen Pörrö-pupu hyppeli vihreämmille niityille 22.7.2007. Mitään ulkoisia jälkiä ei ressukassa näkynyt, oli vain nukkunut pois. Makasi vain liikkumattomana paikallaan kun menin katsomaan heitä, toinen pupu istui uskollisena ruumiin vieressä, mutta antoi kiltisti kiinni (tavoistaan poiketen) kun pyydystin sitä. Iskä hautasi Pörrön aitauksen viereen, pienen kuusen juurelle. Toivottavasti Hunaja jaksaa jatkaa yksinään.
Nyt olet vapaa ja mukana tuulen.
Saat kulkea rajoilla ajattomuuden.
Olet kimallus tähden, olet pilven lento,
olet kasteisen aamun pisara hento.
Et ole poissa vaan luoksemme saavut
mukana jokaisen nousevan aamun.
Ja jokaisen tummuvan illan myötä
toivotat meille hyvää yötä.
On niin vaikeeta uskoa että pirteä pikku pupu on poissa, se jota sai aina rapsuttaa ja halata, jos tuntui pahalta, se joka aina yhtä iloisesti pomppien tuli aamulla haistelemaan varpaita, se joka ei välittänyt jo oli häkki hieman sotkuinen, se joka ei koskaan ollut surullinen tai valittanu, eikä koskaan sairastellut.. Nyt on poissa kaikki se mitä yhdessä luotiin, jäljellä on vain muistot ja meidän yhteinen paras ystävä Hunaja-pupu