virkisti ja ilostutti. hymyilin ja nautin koko kotimatkan täydellisestä sateenkaaresta ahlmanintien yllä. se oli mun oma kaari joka suojas mua ja mun matkaa. hirvee hiostava susien sadetakki niskassa ja äidin kamala lenkkilippis päässä, mut oli ihanaa. ipodissa soi foo fightersin miracle ja ihmeeltä se tuntukin. suloinen sateenjälkeinen raikas ilma ja hienoin sateenkaari mitä oon ite koskaan nähny! ah. nää pienet suuret ilot.
ps. olisinpa saanu kuvan! nyt tommosta havainnollistavaa settiä vaan. mut tää kuva on kyllä upeus.