Mun viimeöinen uni oli kaunis. Mutta tavallaan pelottava. Se alkoi noilla ajatuksilla, ja jatkui lopulta oudosti.
.....
Miks mä en osaa olla onnellinen? Nyt kun mulla olis mahdollisuus siihen, en osaa ottaa kiinni siitä.
Onnellisuus ikäänkuin leijuu mun ympärillä härnäten. Ja just kun olisin tarttumassa siihen, se sujahtaakin mun otteesta ja leijailee kauemmas.
Mä haluan onnistua. Saada sen kiinni. Kurkotan, yhä ylemmäs ja ylemmäs. Olen niin lähellä, että voin tuntea siitä lähtevän kevyen tuulen vireen kasvoillani. Se kutsuu minua kuiskaten nimeäni. Ojennan käteni, ja puristan sen nyrkkiin.
~~~~
Herään.
Mä mietin unen tarkotusta ja en pystynyt nousemaan sängystä. Mä tiedän nimittäin että olen onnellinen. Tai en tiedä, vaan mä tunnen sen. Mieletön ilon tunne on vallannu koko tän tytön.
Mutta toi uni.. En ymmärrä. Alitajunta koittaa vaan kusettaa mua. Because I know how I feel.
SORTSA. kaikkia kiinnostaa >__<