IRC-Galleria

kuolema tekee minusta taiteilijan.
veripuna runojen lyyrisyys huutaa tuskaani kuuluvaksi.
lauseiden kirjoitus kuvailevuutta sanojen kautta kirjaileepi.
yksikään sana ei ole yksin mitään.
jokaisen sanan tarkoitus on kertoa kuolemasta.
kertoa kalmasta tuskaisesta, ajasta pimeydessä lohduttoman.

kuvaisi hiipivän kuoleman läsnäolosta
kuvat kauniit sekasorrosta, tuskasta, pelosta, kauhusta usein painajaisisina unten näytetään.
ilman kuoleman suudelmaa, olisin vain morsian, tyhmä, tietämätön ja sinisilmäisenä seuraisin rakasta valheen viittaa.puolisoni, elämänkumppanini, vainko näin liian myöhään heräsinkö pelastamaan itseäni loputtomuudesta, jota kanssasi kulkien painuu pääni jotteivat veriset kyyneleeni likaisi valheita valkeita..
ilman tuskaa, en tuntisi autuutta.
mieleni mustuudesta nousevat ne näyt, läsnään toivo pieni piilotettu,loistamassa läpi hulluuden kerrostumien,loistava usko onnettomimmankin saa kuolevaisen olemaan oma taiteilija oman tuskan tuloksena kirjeen kuvat, sanoissa väreissä tumman taivaan. kuolema tekee minusta taiteilijan ja tuskien taival on auennut varomattomien juostessa kohti kohtalon ivaa

mä olen päässy näyttämään kynteni ahkerana ja omatoimisena työntekijänä,vaikka epäilijöitä on riittänyt aina koulutuspäälliköstä lähtien. nytpähän näytän sillekkin,mistä ne miehet pissiii..

paino vaan nousee enkä enää tiedä mitä teen.toisaalta olen ahdistunu,mut toisaalta iloinen kun ei palella koko ajan.
painan nyt 10kg enemmän kuin ollessani laihimmillani ja täytyy sanoa,että en vieläkään tiedä,miten suhtautua.alitajuisesti pyrin laihduttamaan itseäni,mutta silti syön ja olen yllättävän tyyni,vaikka vaaka kiljuukin niin isoja lukuja.
olenkohan mä parantumassa??
toivottavasti en!
en halua olla "normaali"

ekaa kertaa sain jäähyn täällä gelleriassa ihan vaan siks,et ensin mulle oli ilmoitettu parin yhteisön poistosta,koska ne ovat sääntöjen vastaisia.
paukapäänä tietysti menin sit liittymään yhteen vastaavanlaiseen yhteisöön,niin seuraavan kerran kun yritin tulla galtsuun,niin edessäni olikin teksti,joka määritteli tauon pituuden,jolloin en pysty olemaan galleriassa ja syy siihen

on ne piru vie tarkkoja nuo ylläpidon ihmiset..
millähän niitä sais höynäytettyä ;)

Vampyyri:
[x] En pyörry nähdessäni verta
[x] Olen purrut ihmistä
[x] Olen maistanut verta ja mielestäni se on iha hyvää
[x] Inhoan valkosipulia
[ ] Pelkään teräviä puunpaloja
[ ] Valvon myöhään/en saa unta yöllä
[x] Torkun päivisin
[x] Olen sosiaalinen ja viihdyn ihmisten seurassa
6/8

Zombie:
[x] Olen kömpelö
[ ] Rehellisesti sanottuna olen aika tyhmä
[x] Viihdyn parhaiten laumassa kaltaisteni kanssa
[ ] Matkin toisia, minulla ei ole omaa persoonaa
[ ] En piittaa pätkääkään ulkonäöstäni
[x] Rakastan rentoa hengailua kavereiden kanssa
[x] Arvostan älyä, vaikken sillä itse loistakaan
[ ] Liikun erittäin kankeasti linkuttaen
4/8

Ihmissusi:
[x] Olen erittäin valpas täysikuun aikaan
[ ] Kärsin karvojen liikakasvusta (ne tulee liian nopeesti takasin!)
[x] Pidän lihasta
[x] Sudet ovat upeita eläimiä, eikä niitä saisi tappaa!
[ ] Minulla on valppaat vaistot
[x] Puolustaudun ärhäkästi
[ ] Minusta tuntuu, että koirani on sukua minulle
[x] Päivisin tunnen olevani ihan normaali
5/8

Succubus
[x] Olen nainen
[x] Ehkä hieman demoninen
[ ] Viettelen miehiä huvikseni
[ ] Erityisesti munkit on mieleeni
[ ] Olen viehkeä
[ ] Imen energiaa ympärillä olevista ihmisistä
[ ] Kerään spermaa
[ ] Minulla on/haluaisin lohikäärmeen siivet selkääni
2/8

Noita
[x] Minussa on paljon voimaa
[x] Olen melko herkkä kokemaan yliluonnolisia asioita
[x] Olen joskus harjoittanut magiaa
[x] Olen tehnyt sopimuksen Paholaisen kanssa
[x] Jos vielä olisi noitavainoja, minut varmasti poltettaisiin roviolla!
[x] Intuitiivinen tietosi on vahva ja luotat siihen mukisematta
[ ] Minulla on kissa
[x] Monet ovat kyselleet minulta selvyyttä esim. näkemiinsä uniin
7/8

Demoni
[ ] Olen paha
[ ] Jotkut kutsuvat minua riivaajaksi
[ ] Joskus koen olevani jumalista seuraava
[ ] Haluan että minua palvotaan jumalana
[ ] Olen kova valehtelemaan
[x] Olen vihainen
[x] Pidät tuskasta
2/8

olen siis pimeyden noita!!!

Ajattele, että saisit nyt soiton, jossa kerrotaan että paras ystäväsi olisi kuollut. Miltä se tuntuisi?
Et pystyisi enään ikinä sanoa hänelle, kuinka paljon häntä rakastatkaan. Kaikki kokemuksenne
yhdessä olisi enään muisto mielessäsi. Kaikki ympärilläsi muistuttaa sinua hänestä. Voit enään vain syyttää
itseäsi siitä, että et arvostanut häntä silloin niin paljon, kun hän vielä oli kanssasi. Miltä tuntuu, kun kaikki
suunnitelmat murskautuvat hetkessä vain ajatukseksi siitä, miten kiva kesästäkin olisi tullut, kun olisit
saanut nauraa kaikille tyhmille jutuille hänen kanssaan. Enään se ei ole mahdollista.
JOS YHTÄÄN välität kavereistasi, lisää tämä päiväkirjaasi niin he tietävät että välität ja rakastat heitä.
jätä tämä vitun tietokone rauhaan, ja mene viettämään aikaa kavereittesi kanssa, se saattaa olla kohta liian
myöhäistä. Ajattele että istut koneella kun kaverisi tekee kuolemaa.
<3

terrierit on viety paimenkoirien kanssa kotiin,kun on isännän tai emännän kunnonpitoaika.silloin puetaan päälle vaatteita,joissa ainoa vaatimus lienee,jotteivat oo kovin reikäiset,jos sattuu käymään tilanne,että ei saa peitettyä sitä koinsyömää taaskaan.

no laittautumista jatkellaan,välillä koiria hellien ja välillä suitaan hiuksia ja katsellaan kelloa,että keretään varmasti,enne kuin alkaa suomalainen pakkoviihde mtv-kanavilta(mikä on aivan pakko nähdä)

viimeinen silmäys kokonaisuuteen,jossa peilistä kurkistaa komea tummatukkainen sutjakka mies,punaiset pitkät kiharat kehystävät naisen kuulaita kasvoja,joita hymyn vaaleus täydentää.

kuinka ollakkaan,nämä kaksi tapaavat lähipuiston penkillä,molempia yhdistää sama asia,kumpikaan ei ole päässyt yhteenkään baariin,eikä kukaan suostu sen enempiä selittelemään,mitä suotta,juopoille,jotka eivät aamulla muista koko illasta enää mitään.

mies osoittaa olevansa herrasmies ja kyselee,josko nainen tahtoisi nauttia olutta tässä ulkotuolissa,kauppojakin kun näkyy olevan useampi jopa kokeilla!

nainen ilahtuu hetkeksi,toive siitä,että hän voisi juoda itsensä humalaan,antaa hänelle syytä jatkaa oleilua miehen seurassa,vaikka tämä ei muuten muistutakkaan kuin etäisiä muistoja naisen nuoruudesta.hän katsoo viereensä.laihaa kättä,joka kiertyy pullon ympärille,liian isoja vaatteita,joissa on reikiä,epämuodostunutta nenää ja silmiä,joissa ei ole oikein minkäänlaista väriä.

nainen miettii hetken,miltä näyttää itse,kunnes päättää humaltua nopeammin.asiaa nopeuttaa se,ettei hän ole syönyt kahteen päivään ja hän tuntee,kuinka zorbaksen kitkerä kuumuus alkaa polttaa hänen rintaansa ja hetken ajan hän muistaa,että se on keuhkosyöpä,mikä aiheuttaa poltetta,kipuja,unettomia öitä.

mies pyörittää pulloa laihoissa sormissaan.hän aloittaa verkkaisesti kertoa,kuinka on juuri viikon ollut viinamäellä.pari viikkoa oli ollut selvääkin aikaa,kun hänen lapsensa sanoivat hänen puhuneen omiaan ja tappaneen rottia poikansa edessä.hän muistaa vieläkin ne rotat,kuinka se muka voisi olla luulosairautta?koska hän ei näe vastausta,hän kallistaa päätään ja ottaa kunnon kulauksen tuisketta,että viima ei paleltaisi niin takin ohuen kankaan läpi.

he istuvat hiljaa,välillä juoden,välillä palaa sätkä.sanaakaan ei vaihdu,mitä suotta kauniita sanoja pilaamaan hetken,jonka he kummatkin ymmärtävät.he ovat hiljaa,koska se tuntuu oikealta,eikä kumpikaan olisikaan tarinatuulella.katsomatta toisiaan he arvelevat,että toinen ei välitä,vaikka toisen silmät katsovat pullon tyhjyyttä hetken ja tarttuvat sanaakaan sanomatta myös toiseen pulloon,jonka otti esille,koska tilanne vaatii sen,vaikka kumpikaan ei virka mitään.kummatkin kaatavat kylmää juomaa huulilleen,riutuneitten kasvojen ympäröidessä kelmeänä sen hetken,minkä kumpikin tajusi.

pian oli juomat loppu,eikä rahalla ollut vaikutinta juomien loppuun.kuin sanomattomasta käskystä,he molemmat nousivat hitaasti kompuroiden ylös penkiltä,toivottivat illanjatkot toisilleen ja aloittivat kulkunsa siihen suuntaan,mistä olivat penkille asti löytäneet.

nainen tietää aikansa loppuvan,joten hän yrittää pyytää muutamaa kolikkoa,että saisi pullon.koska hän on tunnettu,hän saa rahansa,käy pikaiseen kaupassa ja yskien kiireestä kantapäähän hän katsoo kyynelsilmien läpi pulloa,jonka aikoo juoda,jahka paha kasvi antaisi hengittää..hän kakoo hetken henkeään,yskäisee verta pyyhkeeseen,vaikka paperi olisi ajanut saman viran.

silmät kyynelissä hän muistelee miestä aiemmin illalla,mukava ihminen,ainoa,joka ei käännyttänyt pois.nainen itkee,koska häneen koskee.koskee liikaa,jotta hän voisi enää parantua.
hän juo pullon tyhjäksi,polttaa tupakat loppuun,sulkee silmänsä ja näkee unta kukista,kesästä,hengittämisestä ilman kipuja.

ensimmäistä kertaa moneen vuoteen,hän nauraa unessaan.hän nauraa ja hän on kuin uusi,ainakin nuori hän on,eikä hänellä ole reikiä.hän on iloinenja hän näyttää sen,sillä hän tajuaa,on tajunnut jo kauan,että tämä on vain väliaikainen hetki,tunne,se,mitä hän on niin pitkään odottanut.unessa hän hyvästelee sen puiston miehen ja se mieskin hymyilee hänelle,hymyilee kasvoilla,joissa silmät tuikkivat,hampaat ovat kauniin valkoiset,miehellä on uusi puku päällä ja siinä neilikka.mies ojentaa neilikan naiselle ja he hymyilevät samaa hymyä,aika pysähtyy siihen hetkeen.

Yksikin pieni loukkaus saattaa saada olosi tuntumaan paskalta.

Loukkaa siis minua, miten vain tahansa, vaikkapa siitä, että kengännauhani ovat rumat. Sitten laita tämä omaan päiväkirjaasi. Ja kun saat kommentteja, laita tämä merkintä muistiin, ja kun olet hyvällä tuulella mene vain katsomaan tätä merkintää ja se muistuttaa, kuinka paskaläpi oikeasti oletkaan!

hetken aikaa,me kuljemme samaa matkaa.tuulessa tukien,sateessa suojaten.ystävä kallis ei sua ikinä yksin kulkemaan jätä..

tommy hellsten on kirjailija,jonka sanoja en ollut uskoa todeksi!niin osuvaa kirjoitusta,ajatuksia,mielipiteitä siitä,mikä on tärkeää ja miten arvostaa itseään,arvottomuutta kokeneena lapsena,joka tekee mitä vain,saadakseen aikuisilta ja ylipäänsä muilta ihmisiltä arvostusta,tietämättä,että aikuisena hän tulee lukemaan,että hän on aina ollut arvokas,vaikka ei olisi tehnyt töitä sen eteen.
kirjaileva psykoanalyytikko kertoo kirjan muodossa,miten olla arvokas ja arvostaa itseään,ilman,että saadakseen arvostusta täytyisi osoittaa muille,että minäkin olen yhtä arvokas,kuin kuka tahansa muu,vaikka en olekkaan 6 ällän ylioppilas,vaikka en ollutkaan luokkani kaunein ja kiltein tyttö.
minä olen arvokas juuri sellaisena kuin olen ja minun on osattava arvostaa itsestäni löytyvää ihmistä,tunteitani,menneisyyttäni,arvostaa sitä,että ei ole vähemmän arvokas ollessaan myös heikko ja avuton.
olenko unohtanut sen,mitä on olla ihminen?inhimillinen ihminen

kysymysten löytäminen on arvokkaampaa,kuin vastausten löytäminen.

elämä on elämistä varten,ei ymmärtämistä varten.nämä sanat muunmuassa ovat uutta ja innostavaa itsetutkiskelun pohjaa.

aion löytää tällä matkalla kysymyksiä,sillä vastauksethan meillä jokaisella on,mutta oikeiden kysymysten löytäminen on avain meidän oman elämämme lukkoihin.