IRC-Galleria

Esine kuva on otettu nyt kouluun, Työnantajani mukaan minä en sinne mitään pahvilaatikoita kuvaile (jota olin aamupäivän tehnyt) vaan kuvasin sitten sellaista koristeautoa. En ollut kovin innostunnut. Kuvasta tuli ihan ok:n näköinen, yhdellä valolla (ja heijastimille ja varjostimilla) tehtynä, mutta en minä sellaisista kuvista erityisesti pidä. En ole myöskään ihan varma mitä koulu siitä tykkää, koska se ei ole tehty niin kuin he demosivat. Siinä on mielestäni virheitä josta on varoiteltu. Oli siinä aamupäivän laatikossakin...

Katsoo ehtiikö tehdä uudestaan, melkein koko päivä meni kumminkin ja kyllä tuon nyt kehtaa näyttää. Vaikea arvioida omaa kuvaa. Paljon opin kummin ja työnantaja auttoi ja neuvoi ja komensi minua ihan kiitettävästi.

Noniin, nyt olen saanut tämän sitten uniinikin. Näin unta että olin kuvaamassa jotain mattoa studiossa. Muistan mitä valoja siinä oli, kuinka en saanut sitä taustalle mahtumaan ja kuinka se oli jatkuvasti rypyssä... Oppiikohan unissaankin? Voisin noi kaikki koulu tehtävät tehdä ensin unissani. Tosin mattoa en ole kouluun kuvaamassa, vaan jotain helpompaa. En näe pahana sitä että yritän ottaa mahdollisimman helpon esineen kuvattavaksi esinekuvaan, voin niitä vaikeampia harjoitella sitten kun saan ensin jotain toimimaan "helpon" esineen kanssa. Suomeksi, joku tavara jossa ei ole mitään kiiltävää, ei valkoista eikä mustaa, ei epämääräisiä muotoja jne.

Olen kuvannut jouluna kotialbumikuvia. Huonoja sellaisia luultavasti. Piti kuvata ensi joululle joulukortti yms kuvia, mutta en ole saanut aikaiseksi. Paljon kivempi sitten ensi vuoden marraskuussa askarrella joku piparitalo kamalassa kiireessä kuvattavaksi.

Hyväpuoli noissa kotialbumikuvissa on se, että olen koittanut opetella tuon salamani, jonka ostin nyt syksyllä käyttöä. En ole sitä oikeastaan käyttänyt toistaiseksi kuin orjana, nyt sitten päävalona. Ihan hyvä opetella jotain ennen kun tarvitsen sitä jossain virallisemmassa tilaisuudessa.

Yksi hääkuvaus on sitten sovittu ensi kesäksi, kaverille kylläkin kysyin itse kun tiesin että naimisiin menevät että mites ne hääkuvat, en halua että oletetaan mitään ja sitten kahta päivää ennen häitä kysytään "niin kai sä otat ne hääkuvat sitten". Toivon hartaasti että saadaan kuvat otettua koekampaus tms päivänä, ettei tule samalla päivälle.

Olisin voinut kuvata tänään töissä ihan kaikessa rauhassa esinekuvaa, mikä myös pitäisi saada aikaiseksi. En ollut, hengailin lähinnä töissä yksin, tein vähän sitä ja vähän tätä ja lähdin aikaisten pois, on sitä tällä viikolla töitä tehtykin.

Ensi viikolla sitten. Pakko, ei voi jättää eteenpäin. Helkutan joulut ja pyhät niin tammikuu tulee niin nopeasti.

Korjailin töissä miltei koko päivän sekavalolla otettuja kuvia, (omiani, työjuttuja) vähemmän sirkukselta näyttäviksi. Pirusti vie aikaa. Ja ottaa päähän korjata huonoja kuvia. (niissä kuvissa ei ole ainut huono asia se sekavalo).

Sovin ensiviikoksi yhden oman kuvaamisen. Pitää ottaa kouluun ihmiskuva, onneksi oli vapaaehtoinen malli, joka tarvitsee itsestään kuvan.

Olen istunut kaksipäivää koulussa, ja koittanut olla siellä hiljaa. Se on vaikeaa. Asiaa on tullut, asioita joista pidän ja asioita joista en pidä. Mutta tyhmä saa olla jos tuolla ei jotain opi, ainakin heidän tapansa totetuttaa asioita.

Tutustuin tänään sitten töissä, tämä kyllä oli koulutehtävä, mutta kummasti sitä koulun jälkeen töihin jumahti, niin passikuvaukseen. Piti saada passikuva joka on viralliset vaatimukset täyttävä. Ne uudet, vaatimukset jotka tulevat voimaan ensi vuoden alusta, ovat kyllä melkoiset. Varsinkin kuin tiedän että koulussani ne todellakin katsotaan että ovat toteutuneet eikä sinne päin. Niitä sitten otettiin pitkään ja hartaasti, välillä koneelle kipittiäen katsomaan että mitäs nyt tuli, ja välillä poliisin sivulta luntaten mitä tarkoittaa esim. taustan väri. Poliisissa suositeltiin harmaata joka on 18% tummuusasteella. Minä kuvittelin että tämä on sitten se tuttu kodakin-harmaakortti harmaa (eli minä olen oppinut että seon 18% harmaa), ja tein taustalle harmaan. No toinen kohta sitten kertoikin että taustan on oltava kasvoja vaaleampi... En viitsinyt värjätä kasvoja, tai valoittaa pieleen, joten tuo kohta 18% tummuus, mitä se sitten ikinä tarkoittikaan jäi täyttämättä.

Kai sieltä jonkinlainen kuva tuli, kelpaisi varmaan passiin mutta koulustani en ole varma. Pitää katsoa sitä uusin silmin joskus tässä.

Voisi etsiä myös tuohon nikoniin, kun vain katson kuvista että mikä se on, niin sen RAW-kuvien purun. Sillä kuvasin sitten tänään, ja tekihän se ihan moitteetonta jälkeä. (työnantajani on sitä mieltä että nikonin uusin tekee parempaa jälkeä ainakin studiossa kun canonin uusin kamera).

Totesin tuossa se joulukortti kuvani oli yllättävän paljon muuttunut ifillä. Sävy oli täysin pielessä, se selittyneet että taisi olla sRGB-profiili, mutta selittääkö se sitten senkin että kuva oli helkutisti tummempi ja kontrastisempi kuin minulla näytöllä. Voisin epäillä näyttöä... PItää kaivaa se oikea profiili ja laittaa ifille kokeeksi uudestaan, sitten kun on muutakin lähtettävää. Ei se noissa kotialbumikuvissa niin haittaa, mutta kun joulukortissa oli pääosin yksi sininen sävy, ja minulla se taittui punertavaa ja harmaaseen, niin paperikortissa sitten turkoosiin. Ja miettiä sitten näyttöä, toisaalta tämän pitäisi olla kalibroitu, ja ihmettelen jos tämä olisi kalibroitu joko suoraan auringonpaisteeseen, tai pilkkosen pimeään. Teen yleensä hämärässä töitä.

Sinänsä hauska juttu että olin tehnyt nettiversion kuvasta myös, niin siihen muistankin että lisäilin kontrastia ja vaihdoin tuota sävyä. Ifi luki myöhempiä ajatuksiani? Nettiversio ei ole ifille voinut joutua, väärän resoluution huomaisi ja tekstit siinä päällä kyllä.

Sellaista, elämän suuria kysymyksiä. Koulu alkaa tiistaina ja pelottaa hieman että kuinka lujaa ne puree.

Piti tiskata, tyydyin leikkimään photoshopilla. Tulos on nyt täällä kaikkien ihasteltavina. Pöjilmmät ei varmaan edes mitään tajua...

Töissä on luvattu käydä RAW-kuvia minun kanssa läpi, että miten sitä käsittelyä kannattaisi aloittaa. Odotan että sitä myös ehdittäisiin, hommat seisoo ja ahdistaa. Soitan huomenna asiakkaalle että teenkö kuvat jpg:stä vai tahtooko ne kenties vielä hetken odotella niin saavat paremmat...

Joulukorttikuvat tulivat, pitää alkaa askartelemaan. Värit ovat kaikissa kuvissa pielessä, pitää varmaan alkaa katsomaan vähän millä profiililla kuvat ifille laittaa, jos vaikka sen oman sieltä hakisi.

Kansi meni vielä kerran uudestaan, ei ollut tullut oikean levyisenä. Toivon että nyt olisi mennyt, ainakaan palautetta en ole vielä asiasta saanut.

Eilen kuvasin kaksi keikkaa, samassa paikassa mutta eri juttuja ja eri aikaan. Toisessa oli aikaa vaikka kuinka paljon, mutta vaihtoehtoja kuvata kovin vähän. Kuvissa on monissa horisontti vinossa, neiti on taas sählännyt urakalla jalustan kanssa, tietenkin kun kuvia otin laajakulmalla, niin pitäisi olla tarkka. Ehkä sitä joskus oppii.

Toisessa kuvauksessa loppui aika keksen ja valaisua olisi pitänyt miettiä enemmän. Oli ruokaakin kuvattavana ja kaikkea mitä ehkä olisi pitänyt ehtiä kuvata en ehtinyt kuvata. Muutama todella epätoimiva rajaus tuli myös kuvattua, tapana oli kantaa ensin kamera paikalle, sitten valo, käytin yhtä jalustalla olevaa salamaa, ja sitten haarukoida + kuvata ilman salamaa osa ruuduista. Olisi voinut rajauksia miettiä ehkä kaksi kertaa. Ehkä sitä joskus oppii.

No jokatapauksessa nuo olivat asikastöitä ja kuvat niistä on revittävä. Ei varmaan ihan hirveä photoshoppaaminen kumminkaan, kunhan sitä vaan jaksaisi alkaa tehdä. Se edellinenkin projekti samasta tilasta käsittelemättä. Fiksuna aattelin "käsittelen sitten samalla". No ei ainakaan huomiselta tekeminen lopu. Jos saisi nuo ennen joulua asikkaalle niin olisi hyvä, pitää tekeleet hyväksyttää työnantajallakin ennen luovuttamista, varmaan sitten menee vielä käsittelyjä uusiksi, kuvia kun ei voi ottaa uudestaan (ainakin toivon saavani palautetta sieltäkin, että sitä "joskus oppii").

Kansi on valmis ja matkalla. viimeistelty valmiiksi. Tosin ainahan sitä voisi viimeistellä ja puunata vaikka kuinka ja kauan, mutta rajansa silti. Olen helpottunut, helpottunut siitä että siitä tuli jonkun näköinen, ei tarvitse hävetä silmiään päästään kun se tulee painosta, ei toki riemuta kattoon hyppienkään, mutta että sen kehtaa antaa eteenpäin. Nyt olen itsekin sitä mieltä.

Tervettä ja kunnianhimoa se kai on, että aina haluaisi tehdä vähän paremman, ja vähän paremman. Kesäkannesta, siitäkin oli jo puhetta, tulee sitten loistava. Ellen myy siihen yhtä arkistokuvaani.

Perjantaina tartun näillä näkymin seuraavan kerran kameraan, töissä varmaan remppahommat jatkuu sitä ennen.