Mitä silloin pitäisi tehdä kun syntyy oivallus siitä miten asioiden pitäis ja haluaisi olevan? entä kun huomaa ettei mikään ole lähelläkään sitä mitä toivoit? Mutta tavallaan kaikki on sun saatavilla mutta se vaan vaikuttaa nyt tosi mahdottomalta. Voihan elämä. sen vaan sanon. Oivallukset on kivoja mut se olo sen jälkeen on epämieluisa kun ei tiedä mitä pitäisi tehdä. Pitäiskö odottaa vai toimia heti? otatko riskin vai et. oivoi.
ehkä jos puristan silmät tosi tiukasti kiinni, toivon kovasti ja avaan niin olisko asiat maagisesti sillee ku haluan? ai mitä eikö no hö, aina voi toivoa..
Uusimmat blogimerkinnät
- [Ei aihetta] 13.09.
- [Ei aihetta] 08.05.
- [Ei aihetta] 04.05.
- [Ei aihetta] 24.04.
- rikkinäisiä sydämiä teipataan 21.03.
- [Ei aihetta] 18.03.
- nään unissa maailmani 17.03.
- [Ei aihetta] 10.03.
- [Ei aihetta] 07.03.
- [Ei aihetta] 02.03.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2015 (18)
- ▶ 2014 (149)
- ▶ 2013 (134)
-
▼
2012 (67)
- ▶ joulukuu 2012 (1)
- ▶ lokakuu 2012 (7)
- ▶ syyskuu 2012 (12)
- ▶ elokuu 2012 (12)
- ▶ heinäkuu 2012 (13)
- ▶ kesäkuu 2012 (2)
- ▶ toukokuu 2012 (9)
- ▶ helmikuu 2012 (2)
- ▶ tammikuu 2012 (9)
- ▶ 2011 (51)
- ▶ 2010 (83)
- ▶ 2009 (139)