Nyt alkaa jo omissa pakaroissa polttelemaan tuo matka, etenkin kun maastossa oli haastetta kerrakseen. Eksyttiin hieman alkuperäiseltä reittisuunnitelmalta ja ajeltiin kelkkauraa pitkin, joka oli suurimmalti osalti pehmeää hiekkaa ja löllömutaa. Metsästä hiekkatien varrelle tultaessa tajusin että reitti oli mennyt väärin, ja piti ihan hetki tuumia mihin suuntaan lähteä. Mutta pian olikin tutut maisemat, kun oltiin palattu samalle tielle mistä muutama kilometsi eteenpäin oli pujahdettu metsään. Käytiin siinä sitten lammen rannalla viilentymässä ja vähän irrottelemassa ja eikun kotiin päin.
Jos vaikka sunnuntaina kävisi sen alkuperäisen reitin etsimässä, siitä pitäsi tulla abaut 15km.