Joo, ei menny jälkihommat ihan putkeen.. kun ei ees päästy jälkeä tekemään..
Äidiltä kyselin onko tietoa missä olisi hyvää peltoa jotta sais tehtyä peltojälkeä, äiskä neuvoi että pilkossa on ja neuvoi puhelimessa reitinkin (suurinpiirtein) Pakkasin kamppeet ja koiran kyytiin ja lähin ajelemaan. Tarkoitus oli vielä että käyn veljen luona kylässä sillä välin kun jälki vanhenee. No ajoin pilkkoon, ei ollu hyviä peltoja kun oli asutusta lähellä ja olivat joitain viljapeltoja.. Ajelin sitten eteenpäin sitä pientä tietä toivoen että sinnempää löytyy jotain kivaa maastoa. Päädyin jollekin hiekkatielle, mut ajelinpa siitä huolimatta tietä suoraan kun kuvittelin tietäväni missä olin. Tuli risteys, ja käännyin kuvittelemaani oikeaan suuntaan, ja pienehkö asvaltti tie vain jatkui ja jatkui. Tuli kyllä ihan hyviäkin maastoja, mutta siinä vaiheessa enää en tienny missä olin, niin en uskaltanu jäädä jäljen tekoon. Jatkoin suoraan vielä pitkän tovin, koko ajan kuvitellen että kohtahan sen tutun risteyksen pitäisi tulla, sen olisi kyllä jo pitänyt tulla.. Missään ei ollut mitään tienviittoja..
Vihdoin ja viimein, risteys! Ei tien viittaa minnekään, pysäytin ja kattelin vähän missä oon.. Joku kyltti näkyy, HUHMARI!! Mitä vit***!? Olin sit ajellu polvijärvelle saakka.. Hyvä minä.. No mutta sieltähän ei ole kuin 30km veljen luo, kun pilkosta se pari kilsaa, joo ihan sama asia.. Kyllä otti pannuun, mut toisaalta naureskellen ajoin loppumatkan jotta mikä valopää pitää olla :D Ei sit suosiolla voinu tehä sitä uukkaria :D
Äiti ja veli sai hyvät naurut kyllä kans :D
Otin Rian veljen luo sisälle, kysyin ensin lupaa saako se tulla, ja luvan sai. No samantien Ria hävisi olkkariin ja kävin sit tovin päästä kattoo, niin tää vääntää vetelää paskaa veljen valkoiselle matolle ! No eikun pesu puuhiin..
Nyt turvallisesti kotona, enkä lähe yhtään minnekään tänään :D