Aina on ollu liian helppoa olla surullinen.. Niin kauan kun muistan on viikot ollu koulua tai duunia, viikonloput hullua bailausta jossain missä sillä hetkellä sattuu kiinnostaa olla. Ei ollu väliä mikä kaupunki, kenen kanssa, kohan viinaa oli ja meininkiä etin jos se sattui olemaan poissa..sitä sai aina mitä halusi ja se oli helppoa.. Eilen tajusin että miulla on kerrankin jotain aitoa..jotain enemmän..
Vaikeaa vaan ymmärtää sitä vielä itse että joku rakastaa oikeasti..ja on tossa vierellä vielä perjantain baari-illankin jälkeen.<3 Rakastan ! Kiitos.