Hirveän henkevä fiilis. Tekisi mieli kirjoittaa jotain todella loistavaa ja mahtavaa, mutta energia ei taas riitä. Sitä käy päässään läpi vaikka millaiset juonikuviot, mutta ei jaksa työntää niitä paperille. Se vaatisi liikaa työtä. Runot on siitä niin paljon helpompia. Niitä voi vaan kirjoittaa. Ja humalassahan se on tunnetusti helpointa. Tälle illalle olen kirjoittanut nyt neljä.
Hah.
_________
minusta on niin ihanaa
maalata itselleni elämä ikkunalasiin
ja puhaltaa se huuruun
jotta voisin pyyhkäistä sen pois
kerälle käpertyneen lapsen leikki
olen Jumala
ja kerron itselleni hileiset siivet
tanssin yöni kissan viiksillä
tipahtaen aamulla rakoilevalle asfaltille
tuntematta kuitenkaan kyynelten uria
haavaisilla huulillani
kivettynyttä kehoa itku ei ravistele
eivätkä nuppineulat pysty sen pintaan
se murenee hiekkalaatikkoon
ajan saatteessa
uppoan syvemmälle kirjain kirjaimelta
kunnes en yletä enää pilviin
enkä saata juoda sadevettä
niiden kultaisilta reunoilta
ruumiini kuihtuessa ohueksi kalvoksi
ja kuivien suomujen päällystäessä lattian
rakastun punaan seinillä
ja valun norona lammikkoon jalkojeni alle
suloisen suolaisuuden poltteessa nukahdan
kunnes vaaleat kaviot tallovat muistoni
ja minusta tulee osa kauneinta leikkiä
ja yhden lapsen iltarukousta
23.11.2006
_________
Buah.