Vau. Siis vau. Ei vaan löydy sanoja. Tätä kokemusta ei voi kuvailla. Hieman herkässä mielentilassa olen ehkä, joten tämä kuvallisella äänimaailmalla somistettu luonnonläheinen täydellisyys valkokankaalta vain yksinkertaisesti lävisti sieluni ja sydämeni. Liikutti jokaista soluani.
Voin yhä maistaa metsän, tuntea nenässäni ruudin katkun. Kuulla susien ulvontaa, kodamien sirinän, henkien laulun. Tuntea voiman ymmärtäväisen, aseiden ahdistuksen, puron solinan soivan. Nähdä kurjuuden ja kuoleman, siitä elämän nousevan. Ymmärtää taistelua ihmisen ja luonnon.
Syvä kunnioitukseni Miyazakille ja muulle Ghiblin väelle. Pysyttelen vaiti vielä aamuun asti.
Uusimmat blogimerkinnät
- Normi nainen. 29.12.
- Natsu. 14.08.
- Lonely. 08.08.
- 25.03.10, Vantaa klo 20:07, Koivuhaan p... 26.03.
- *puuh* *lääh* Ei tämmösiä hengenva... 14.03.
- Syvä hiljaisuus Mononokelle 05.03.
- Aerithin fiilistelyä Traconin jälkeen ^^ 08.02.
Selaa blogimerkintöjä
-
▼
2010 (6)
- ▶ joulukuu 2010 (1)
- ▶ elokuu 2010 (2)
- ▶ maaliskuu 2010 (3)