IRC-Galleria

zaihou

zaihou

Surulliset silmät kertovat elämästä

Mahtava viikonloppu...Sunnuntai 04.03.2007 02:19

Tilin saldo on 0,94? ja taskuissa ei edes sitä. Eräs tuttu kuoli ja nuta ohjaaja tuntuu vihaavan mua. Mutsi on valehdellu mulle, broidille ja systerille niin kauan ku muistan. En vaan jaksa enää edemmäs, haluan vaan kirjoittaa testamentin ja lopettaa mun elämän, joistain pitäs saada kaksi todistajaa jotka ton testamentin vahvistaa. Haluun vaan kertoo siinä sen totuuden minkä mutsi meinas viedä hautaansa saakka.

Turhat taidot.Torstai 01.03.2007 23:57

Osaan tuhat turhaa taitoa, itkeä ilman kyyneliä, nauraa ilman hymyä, peittää tunteeni vuosiksi. Toiset puhuu taidoista toiset vaistosta, mutta niissä on suuri ero, taidon voi opettaa eteen päin vaistoa ei, se on tai sitten ei mutta sekin on opittu, sen oppii vain elämällä, eikä koulunpenkillä. Mitä minä sitten olen oppinut elämän aikana? En juuri mitään hyödyllistä, ainakaan mitään sellaista mistä olisi oikeasti hyötyä täällä suomessa.
George Luz, taisteli toisessa maailmansodassa, jonka jälkeen hän toimi sekatyömiehenä, se kertoo hänestä paljon, että 1600 ihmistä saattoi hänet haudan lepoon vuonna 1998. Hän kävi läpi monta taistelua, joista me emme tiedä juuri mitään. Mutta niin moni meistä on taisteluissa joka päivä mukana, milloin joku taistelemassa nuorisotalon sulkemista vastaan, milloin joku on suojelemassa ystävää jotta tämä ei saisi turpaansa tai kuolisi hankeen. Mutta kuinka usein muistamme kiittää? Pelkkä sana kiitos on liian vähän, kun toinen makaa yksin kotonaan verta vuotaen, valittamatta saamiaan haavoja ja arpia. Hän teki kaiken vain jotta muut voisivat elää elämää joka ei ollut hänelle mahdollista. Hänen mieltään ei varmaan lohduta että joku ajattelee häntä joskus tai saattaa joskus tulevaisuudessa haudan lepoon. Hän elää yksinäistä elämää koska kukaan ei uskalla kysyä häneltä että voinko auttaa, kukaan ei jaksa kuunnella mitä hänellä on sydämellään, siksi siitä sydämmestä ei ole pian jäljellä juuri mitään, mutta kuin paikka johon se joskus kuului. Se sydän pysähtyy pian, hän tietää sen muttei kerro sitä kenellekään, koska hän ei halua että häntä muistellaan kuolleena kun kukaan ei jaksanut muistaa häntä kun hän eli. Hän katosi yhtenä yönä jonka jälkeen hänestä ei enää jäänyt kuin tyhjä muisto.
George Luz, taisteli toisessa maailmansodassa, jonka jälkeen hän toimi sekatyömiehenä, se kertoo hänestä paljon, että 1600 ihmistä saattoi hänet haudan lepoon vuonna 1998. Hän kävi läpi monta taistelua, joista me emme tiedä juuri mitään. Mutta niin moni meistä on taisteluissa joka päivä mukana, milloin joku taistelemassa nuorisotalon sulkemista vastaan, milloin joku on suojelemassa ystävää jotta tämä ei saisi turpaansa tai kuolisi hankeen. Mutta kuinka usein muistamme kiittää? Pelkkä sana kiitos on liian vähän, kun toinen makaa yksin kotonaan verta vuotaen, valittamatta saamiaan haavoja ja arpia. Hän teki kaiken vain jotta muut voisivat elää elämää joka ei ollut hänelle mahdollista. Hänen mieltään ei varmaan lohduta että joku ajattelee häntä joskus tai saattaa joskus tulevaisuudessa haudan lepoon. Hän elää yksinäistä elämää koska kukaan ei uskalla kysyä häneltä että voinko auttaa, kukaan ei jaksa kuunnella mitä hänellä on sydämellään, siksi siitä sydämmestä ei ole pian jäljellä juuri mitään, mutta kuin paikka johon se joskus kuului. Se sydän pysähtyy pian, hän tietää sen muttei kerro sitä kenellekään, koska hän ei halua että häntä muistellaan kuolleena kun kukaan ei jaksanut muistaa häntä kun hän eli. Hän katosi yhtenä yönä jonka jälkeen hänestä ei enää jäänyt kuin tyhjä muisto.

Helvetin hyvä päiväKeskiviikko 07.02.2007 23:54

Tää päivä on menny kaikkee mutta ku hyvin. Ensin saa kuulla että kaveri on jääny lukkojen taa ja melkein jäätynyt, nutalla kuulee että nuta lopetetaan kesän jälkeen, vaikka itse en siellä voi enää käydäkkään niin käy sääliksi kaikkia niitä jotka voisivat, ja oma lääkäri nyt sanoi mitä sanoi mutta ei mitään positiivisesti ajateltavaa. No onneks ollaan viellä hengissä, tässä elämässä tuntuu pärjäävän vaan paremmin ku tajuaa että on jo "kuollu"

MatkallaPerjantai 02.02.2007 21:42

Oon matkalla, ja raiteet näyttää suunnan. Tää on näit vanhoi junia, näihin juniin liittyy niin paljon muistoi, mutta ei yhtään huonoa sellasta. Kuuntelen radioo ja piirrän. Muistelen sitä kun olin pieni ja viaton, nykyään oon vaan enää pieni

JepTorstai 01.02.2007 08:14

Eilen oli matkaryhmän kokous, joka jälkeen lähdettiin paulin kanssa mellunmäkeen ja sieltä stadiin. Käytiin sitten anttilan toptenissa ja löysin ittelleni 7 levyy kaikki niist 1,99? kpl. Et ihan hyvä tuuri. Mutta paulille kiitos että jakso lähtee mukaan ja jubailla mun kanssa

Näin tänäänKeskiviikko 17.01.2007 01:43

Tänään on ollu hyvä päivä aamusta alkaen ku on saanu herätä oman kullan vierestä, pitää hauskaa töissä, ollu salilla ja hakannu kädet verille ja sit saunaan kalja kourassa, pienestä sitä ilon saa elämään. Huomenna taas koko päivä menossa mutta onneks on joku odottamassa kun tuun kotiin

SairasSunnuntai 14.01.2007 22:59

Tajusin tos viime viikon aikana et oon tosi kipee, ainahan mä oon ollu jollain tavalla kipee, mut tää on nyt jotain joka saattaa viedä hengen ihan oikeesti. On noit läheltä piti tilanteita ollu monta kertaa enenkin, tulin siihen tuloksee aikanaan inkan kanssa et oon vaan niin hullu etten osaa kuolla. Aina on ollu joka pelastaa vaikkei sitä oo tajunnukaan, täl kertaa tilanne on toinen, nyt ei oo ketään ketä vois pelastaa tai jeesaa, tää on mun pakko taistella yksin sanokaa mitä sanotte niin te ette voi auttaa tällä joku haluiskin. Ootte kaikki mulle rakkait vaik en näytä tai sano sitä.

Uus vuos, uudet kujeet.Tiistai 02.01.2007 01:21

Se ois sit uus vuos ja pitäs taas kehittää jotain repäisevää, sen että mitä tuutte näkee sit aikanaan. Taas on tullu luvattuu vaikka mitä pääasiassa itselleni, yhden asian lupaan teille ystäväni, sen että yritän pysyy hengissä ainakin tän vuoden. Itse en jaksa toivotella hyvää uuttavuotta koska ainakaan minulla se ei ala hyvin, toivottavasti teillä on toisin. Aattelen ain teit sydänmellä kaikki rakkaat vaikkei mua näkyiskään maisemis vähään aikaan. <sydän>