Olin tänää juokse..
ja melkee eksyin
ja sattu polvee
piti kävellä takas.
pidin tänää
puheen.
mulla on vähä pelkoja siihen tilanteeseen,
ja itkin luokan edessä.
kokosin itteni luokan edessä
ja vähä ajan päästä ei enää ees pelottanu
sydän hakkas satasta,
mut selivisin,
vaik alus melkee pyörryin.
mutt sitte sain sen pidettyy.
ja kaikki taputti
eve ja anni seiso ku ne taputti
näin ku eve nous seisomaan.
osa kehu mua.
ja ne oli onnellisia et sain pidettyy sen puheen.
ope kehu mua,
ku pääsin pelostani yli.
oon iha tyytyväinen.
itteeni.
se puhe oli kuulemmma hyvä
ja jtn kirjailijasta anni sano.
mut siis.
niin.