No nyt sitten ollaan täällä haapajärvellä käymässä...
Täällä eis sitten mikään ole muuttunut. Maailma pyörii radallaan ja silleen.
Tänää on ollu taas vähän vaikeempi/haikeempi päivä. Niin älyttömän surullinen oon.
Ei mitään muuta tunnetta. Ei pettymystä, ei katkeruutta, ei vihaa, ei iloa...
Ainoastaan olen surullinen... Kaikki vain painaa päälle..
Jotenkin vain tuntuu ettei jaksa nyt iloita mistään. Ei kait mun tarvikkaan. Tai kuulukkaan.
Asiat ottaa aina oman aikansa..
Just joo.. Ei vois ihminen taas enempää olla sekaisin. Tuli pieni ajatus katkos pariks tunniks, ku keskustelin erään henkilön kans..
Joo kettu kuittaa tältä iltaa