IRC-Galleria

What is it like to raise a child who's different from you in some fundamental way (like a prodigy, or a differently abled kid, or a criminal)? In this quietly moving talk, writer Andrew Solomon shares what he learned from talking to dozens of parents -- asking them: What's the line between unconditional love and unconditional acceptance?

Andrew Solomon is a writer on politics, culture and psychology.

Hei kaikki punaviherpiiperöt. Minulla on teille uutisia. Kun tunnen/olen tuntenut ihmisiä espanjasta, turkista, ruotsista, venäjältä, virosta, pakistanista ja afganistanista mm. Olen havainnut erään merkittävän seikan. Kulttuurierot on olemassa. Ihan oikeasti. Eivätkä ne esille tullessaan ole useinkaan mielyttäviä, vaan joko ilmenevät konfliktinomaisena tai synnyttävät niitä. Pääasiassa kuitenkin ihmisten kanssa on mahdollista tulla toimeen siitä huolimatta. Riippuu ihmisestä.

Tämä tosin oli jo varmaa selvää, koska monikulttuurisuuden ihannointi tuntuu olevan niin suuressa arvossa tietyissä piireissä. Monikulttuurisuushan tarkoittaa erikulttuureja, jotka pyrkivät elämään rinnakkain. Mutta mikä siinä monikulttuurisuudessa on niin rikkautta? Erilaisuusko?

Erilaisuuden arvostus ei ole ehkä ihan yhtä näkyvä ilmiö, mutta se kytee taustalla monien mielessä. Erilaisuudesta onkin hyötyä vaikka työtehtäviä jaettassa, kun joku toinen voi erikoistua putkimieheksi ja toinen maanviljelijäksi. Erilaisuutta voidaan arvostaa myös innovatiivisuuden lähteenä. Kun uskaltaa ajatella ohi olevan tai ohi yhteiskunta normien voi saada vaikka minkälaisia uusia ideoita. Erikaisuuden ihannointi on kuitenkin mennyt jo siihen pisteeseen, että sitä palvotaan itse itsensä takia. Erilaisuudessa itsessään ei ole mitään erityisen tavoittelemisen arvoista. Siitä on jopa haittaa. Se synnyttää konflikteja ja vaikeuttaa ihmisten kykyä ymmärtää toisiaan. Kaikki ihmiset ovat kuitenkin jollain tapaa erilaisia. Ensisijaisesti erilaisuus onkin vain voimassa oleva tosiasia. Hyväksykää se.

Monikulttuurisuus on varmaankin kaikkien kulttuurien ihannointia ja arvostusta. "Lisää kulttuuria rikastuttamaan omaamme" sanoo kulttuuri ihminen. Eikö olisi myös kiva kun maailma olisi vapaa sodista ja konflikteista. Voitaisiin kaikki vaan olla ilosia ja elellä rauhassa. Ja tähän monikulttuurisuus juuri tähtää. Yksi maa, yksi kansa, yksi kulttuuri. Ja maailmassa hyvä olla. Monikulttuurisuuden tarkoitus on toimia suurena sulatusuunina joka yhdistää maailmankulttuurit ja opettaa meidät tulemaan toistemme kanssa toimeen vaikka väkisin.

Ihailtavia ajatuksia sinällään. Mitähän tähän voisi itse sanoa. Eikö tämä voisi onnistua muutenkin kun pakolaisten avulla? Eikö olisi parempiakin keinoja? Vähemmän väkisin?

Minä olen tyttö, joka potkaistiin pois kotoaan, koska tunnustin äidilleni olevani lesbo.

Minä olen prostituoitu, joka työskentelee kaduilla, koska kukaan ei ota töihin transseksuaalista naista.

Minä olen sisar, joka puolustaa homoveljeään piinallisten, kyynelten täyttämien öiden läpi.

Me olemme vanhemmat, jotka hautasivat tyttärensä kauan ennen hänen aikaansa.

Minä olen mies, joka kuoli yksin sairaalassa, koska kumppaniani, jonka kanssa olin ollut kaksikymmentäseitsemän vuotta, ei päästetty huoneeseen.

Minä olen ottolapsi, joka herää painajaisiin, joissa minut viedään pois kahden isäni luota, jotka ovat ainoa rakastava perhe, joka minulla on ikinä ollut. Toivon, että he voisivat adoptoida minut.

Minä olen yksi onnekkaista, luulisin. Selvisin hyökkäyksestä, joka jätti minut koomaan kolmeksi viikoksi ja vain vuoden päästä pystyn luultavasti kävelemään taas.

Minä en ole yksi onnekkaista. Tapoin itseni vain viikkoja ennen lukiosta valmistumista. Taakka oli yksinkertaisesti liian raskas kantaa.

Me olemme pari, jotka saivat kiinteistönvälittäjän kannoilleen, kun hän sai selville, että halusimme vuokrata yksimakuuhuoneisen asunnon kahdelle miehelle.

Minä olen henkilö, joka ei ikinä tiedä kumpaa vessaa minun pitäisi käyttää, jos haluan välttää henkilökunnan kutsumisen paikalle.

Minä olen äiti, joka ei saa edes tavata synnyttämiäni, hoitamiani ja kasvattamiani lapsia. Tuomioistuin sanoo, että olen epäsopiva äidiksi, koska asun nykyään toisen naisen kanssa.

Minä olen kotiväkivallasta selviytynyt, jonka tukijärjestelmä yhtäkkiä viileni ja etääntyi saatuaan selville pahoinpitelevän kumppanini olevan myös nainen.

Minä olen kotiväkivallasta selviytynyt, jolla ei ole tukijärjestelmää, jonka puoleen kääntyä, koska olen miespuolinen.

Minä olen isä, joka ei ole koskaan halannut poikaansa, koska minut kasvatettiin pelkäämään kiintymyksen osoittamista toisia miehiä kohtaan.

Minä olen kotitalousopettaja, joka halusi aina opettaa liikuntaa, kunnes kuuli vain lesbojen tekevän sitä.

Minä olen mies, joka kuoli lääkärien lakattua hoitamasta minua heti, kun he saivat selville minun olevan transseksuaali.

Minä olen henkilö, joka tuntee syyllisyyttä, koska uskoisin voivani olla paljon parempi ihminen, jos minun ei aina tarvitsisi välittää yhteiskunnan minua kohtaan osoittamasta vihasta.

Minä olen mies, joka lakkasi käymästä kirkossa, ei koska en usko, vaan koska sen ovet suljettiin minun kaltaisiltani.

Minä olen henkilö, jonka täytyy piilotella sitä, mitä tämä maailma tarvitsee eniten: rakkautta.

Ole kiltti ja kopioi tämä edelleen omaan päiväkirjaasi, jos olet sitä mieltä, että homofobia on väärin!

1. Listaa asioita 10 eri ihmisille, mitä haluat sanoa.
2. Älä paljasta keitä he ovat.
3. Voitte kommentoida, mutta en saa vastata arvuutteluihinne.
1. Kauhee ikävä sua<3 Meijän pitäs viettää enemmä aikaa yhes<3 (: saat aina hyvälle tuulelle<3 ihana tyttö! Luotan!♥
2.Rakastan!!!! ♥ oot tosii tärkee en tiiä mitä tekisin ilman suaa<33
3. Äääää en tiiä mitä tekisin sun kaa. aina ku nään sut ni alkaa vituttaa -,- Etkä ite ees huomaa :D
4.Oot ihanin mut tuntuu et välttelet mua tai jtn?? mulle oot rakas♥ toivottavasti sä kestät mua :DDD
5. oot niin ihana sun kaa on aina nii hauskaa<3 Osaat auttaa ja kaikkea<3 oot sellane hassu ja joskus vähä angst =( rakastan♥
6. Oot niin söpö kulta<3<33 Musikaalis aina hauskaa sun kaa<3 ja ne sun ihanat ilmeeeet♥ Awww oot nii ihana! Sulle voi kertoo juttuja<3 Vietetää enemmä aikaa yhes?<3
7. Oot tooosi tärkee ja ollaa tunnettu tosi tosi tosi kaua<3 Sun kaa on ihanaa viettää aikaa. (: opettele vaa sanoo joskus mielipiteeski vahvemmi (: 1#
8. Joskus osaat olla tosi rasittava mut muute oot kyl tosi ihana ja energinen mussukka :'''D <33
9. Oot tosi luotettava ja AINA hauskaa!<3 sulla on aina niin parhaat jutut<3 osaat piristää ja suhu voi luottaa 100% Rakastan!♥
10. Ollaa välil vähä erimieltä asioista mut muute oot tosi ihana mun prinsessa<3 Ei vietetä sillee kauheesti aikaa yhes mut täs lähiaikoina sit tullaan sun luo (:

Minua ihmetyttää tyypit, joilla on pakonomainen tarve huudella mielipiteitään tietyistä ihmisryhmistä/henkilöistä.

Hampaisiin joutuvat esimerkiksi seksuaaliset vähemmistöt, teiniäidit, alakulttuurien edustajat jne. "Yhyy teiniäidit on ihan arseesta kun jouduin tänään kuuntelemaan bussissa lapsen itkua 5min ja voivoi kyllä tuli trauma ku näin kaks miestä suutelemassa _KESKELLÄ_KATUA_! Ja kaiken kukkuraksi joku ruma epäsikiögoottiemo oli käyny kyylää mun kuvia!!1 Kyllä nyt vituttaa, en ehkä selviä. Taidanpa jättää nyt galleriaan merkinnän ja todistaa sillä oman ylivertaisuuteni kun olen elämässäni tehnyt niin paljon parempia 'valintoja'."

On se kumma, kun nykyajan nuorille aikuisille ei ole opetettu, että jos ei ole mitään kaunista sanottavaa, niin on syytä pitää turpa kiinni. Ja jos päiväkirjaan avautuminen niin kovasti helpottaa niin merkinnän voi asettaa näkymään ihan vain itselleen. Vittu kiitos.