IRC-Galleria

just tulin ajelemasta räsällä äske. Nähtävästi viimestä kertaa. Joku nuorempi alotteleva motoristi saa siittä hyvän pyörän ja tulee nähtävästi kokemaan kaikkia hienoja hetkiä sen kans, kuten mää tein. Nyt sitä rupee muistelemaan niitä hienoja hetkiä sen kans, kavereita jne.. Sen selässä on kasvettu ja opittu, siittä jäljellä on enää kavereita ja liikaa hyviä muistoja.. Se oli semmonen ajanjakso mun elämästä.Haikeeta.

Mutta jonain päivänä vielä.. viimenen pyörä toi ei tule oleen. Toihan on ihan lelu verrattuna johki 1000cc.. mut silti.


Kun kerran on omistanu moottoripyörän, varsinki piikkisen, et koskaan tuu pääseen eroon siittä polttavasta halusta ajaa kakspyörästä ,ja kovaa. olla yhtä tienkans ja tuntee ku adrenaliini virtaa suonissa, tietäen et yks virhe voi viedä sut loppuelämäkseks pyörätuoliin tai tappa sut.

Se tunne.. se on korvaamatonta ja parasta housut jalassa.

Tuli taas ajeltuu tänää jo semmone 100 km lenkki :)
Ja illal viel varmaa taas vähä lisää ;)

Olis niin kiva joskus sit jos hommais jonkun isomman pyörän, nii lähtee oikeen silleen porukalla jonneki pidemmäl reissuu...