Siitä on jonki aikaa ku tavattiin.
Sillon jo olin kiinnostunu sust, ehkä hiuka enemmänki mut en ollu varma olikko vapaa, joten kielsin itteltäni tunteen ja koitin keskittyy johonkuhu muuhun... Ei siitä mitään tullu :S
Olin kai liian epävarma sillon ittekin...
...vähä niiku ny vieläki.
Yritin sulle jutel,
mut kuulin sun hetken pääst olevan varattu jollekin toisel...
Joo, mä myönnän se peläytti mut taas kauemmas.
En tienny enää mitä mä teen, joten päätin kunnioittaa sitä,
et sä oot jonkun muun kans... Ei ollu helppoo!
Nyt mul vois ol taas mahdollisuus...
Se tuntuu välil vaa olevan liian vaikeet;
avata suunsa ja kertoo mitä tuntee.
Vaikka niin kovasti haluaisin kertoo nii en kuitenkaa uskalla :(
Oon jopa alkanu punastuu! eikä sitä oo helppo niel, ei semmonen kuulu mun heiniin!
Mut ku puhun sust nii usein punastun, välil riittää et ees ajattelen :>
...en kyl ite tiä millo oon punanen...
:'D
En ole varma itsekään mitä pelättävää mulla on.
Mitä mä voisin hävitä?
..jos kuitenkin sen sulle kertoisin...
- tuntisitko samoin?
-vai torjuisitko vain?
Tekisi mieli töksäyttää nin kuin yleensä teen mutta haluun pysyy kanssas kaverin vaik et haluiskaa mitää enempää...
Olis niin mun tapaista kertoo ajattelemat sen enempää!