IRC-Galleria

02.02.2009 15:05 <Hönä``>
Uuden maailman apinat
02.02.2009 15:05 <Hönä``>
Apinat (Simiiformes) ovat kädellisten (Primates) lahkoon kuuluvia nisäkkäitä. Ryhmä jaetaan uuden maailman apinoihin (Platyrrhini) ja vanhan maailman apinoihin (Catarrhini).
02.02.2009 15:05 <Hönä``>
Uuden maailman apinoista käytetään myös nimeä leveänenäapinat. Ryhmään kuuluvia lajeja tavataan Etelä- ja Keski-Amerikassa. Tunnetuimpia lajeja ovat hämähäkkiapinat, kalju-uakari, marmosetit kuten kääpiömarmosetti ja tamariinit, kuten keisaritamariini.
02.02.2009 15:06 <Hönä``>
Vanhan maailman apinoista käytetään myös nimeä kapeanenäapinat. Ryhmään kuuluvat lajit ovat alun perin kotoisin Afrikasta ja Aasiasta.
02.02.2009 15:06 <Hönä``>
Yläheimo Cercopithecoidea – vanhan maailman häntäapinat. Ryhmään kuuluu 253 lajia häntäapinoiden heimosta (Cercopithecidae), muun muassa makakit ja paviaanit.
02.02.2009 15:06 <Hönä``>
Yläheimo Hominoidea – ihmisapinat. Ryhmään kuuluu 19 lajia gibbonien (Hylobatidae) ja ihmisapinoiden (Hominidae) heimoista muun muassa oranki‚ gorillat, bonobo, simpanssi ja ihminen.
02.02.2009 15:07 <Hönä``>
Simpanssi (Pan troglodytes) on Keski-Afrikassa esiintyvä ihmisapinoihin kuuluva laji. Se on toinen simpanssien suvun edustajista. Ihmisen ja simpanssin genomit ovat hyvin samanlaiset (ks. simpanssit).
02.02.2009 15:07 <Hönä``>
Perustietoa Simpanssit painavat 30–60 kg, ja urokset ovat 160 cm pitkiä ja naarat 130 cm. Simpanssien ravinto koostuu pääosin hedelmistä, lehdistä, pähkinöistä ja siemenistä. Lisäksi ne täydentävät ruokavaliotaan hyönteisillä sekä toisinaan pikkuapinoiden, antilooppien ja villisikojen lihalla. 5–10 prosenttia simpanssin ravinnosta koostuu lihasta, linnunmunista ja hyönteisistä.
02.02.2009 15:07 <Hönä``>
Simpanssit asuvat luonnossa Länsi- ja Keski-Afrikan trooppisissa metsissä sekä savanneilla. Aiemmin simpansseja tavattiin koko tällä alueella, mutta nykyään elinalue on kutistunut selvästi pienemmäksi.
02.02.2009 15:08 <Hönä``>
Simpanssit asuvat luonnossa Länsi- ja Keski-Afrikan trooppisissa metsissä sekä savanneilla. Aiemmin simpansseja tavattiin koko tällä alueella, mutta nykyään elinalue on kutistunut selvästi pienemmäksi.
02.02.2009 15:08 <Hönä``>
Simpanssien kehoa peittää tumma karva. Karvaa ei kuitenkaan ole kasvoissa, sormissa, varpaissa, kämmenissä eikä jalkapohjissa. Sekä peukalot että isovarpaat ovat simpansseilla asettuneet vastoin muita sormia ja varpaita, mikä mahdollistaa vankan puristusotteen. Raskaus kestää simpansseilla kahdeksan kuukautta. Poikaset vieroitetaan emostaan kolmen vuoden iässä, mutta ne säilyttävät läheisen suhteen äitiinsä vielä useita vuosia. Murrosikä saavutetaan 8–10 vuoden iässä. Vankeudessa elinikä on noin
02.02.2009 15:08 <Hönä``>
Simpanssit ovat sekasyöjiä, mutta syövät enimmäkseen kasviksia kuten hedelmiä, lehtiä, pähkinöitä, siemeniä, mukuloita ja muita kasveja. Lisäksi ruokavalioon kuuluu hyönteisiä ja pienikokoisia saaliseläimiä. Simpanssit voivat metsästää yhteistyössä, jolloin ne voivat surmata leopardinpennun, mutta tämä tehdään useimmiten ilmeisesti suojautumistarkoituksessa. Joskus simpanssit ovat metsästäneet ruosteguaretsoja, pienempiä apinoita, niiden lihan vuoksi. Yksittäisiä kannibalismitapauksia on todiste
02.02.2009 15:08 <Hönä``>
Käyttäytyminen Simpanssit elävät yhteisöissä, joissa on yleensä 20-150 jäsentä, mutta suurimman osan ajasta ne kulkevat pienissä muutaman hengen ryhmissä. Simpanssit elävät suunnilleen yhtä suuren osan elämästään puussa ja maassa. Simpanssien tyypillinen eteneminen tapahtuu nelin kontin, käyttämällä jalkapohjia kävelyyn ja rystysiä levossa. Simpanssit voivat kuitenkin myös kävellä pystysuorassa lyhyitä matkoja. Simpansseja pidetään rystyskävelijöinä gorillojen tapaan. Sen sijaan orangit ja kää
02.02.2009 15:09 <Hönä``>
kääpiösimpanssit kävelevät kämmeniensä ulkopinnan tukemana.
02.02.2009 15:09 <Hönä``>
Simpanssiyhteisöt muodostuvat pienemmistä osaryhmistä. Ryhmät yhteisöjen sisällä vaihtelevat paljon jäsentensä sukupuolen ja iän puolesta. Yhteisöt ovat hyvin väljiä ja vaihtuvia, ja niiden osaryhmät ja yksilöt voivat erota yhteisöstä ja liittyä niihin myöhemmin uudestaan. Yksilöllä on paljon liikkumavaraa yhteisön sisällä ja yhteisöt eivät ole tiukasti suljettuja kokonaisuuksia, vaan samoja simpanssiryhmiä voi kuulua useampiin yhteisöihin. Urosten kesken vallitsee usein valtahierarkia. Vakinais
02.02.2009 15:09 <Hönä``>
Ruokaa etsitään usein pienissä ryhmissä tai yksin. Simpanssien yhteiskunnassa keskeisessä asemassa ovat urokset, jotka kiertelevät ympäriinsä suojellen ryhmänsä jäseniä ja etsien ruokaa. Metsästystä varten saatetaan muodostaa pelkistä uroksista koostuvia ryhmiä. Jotkut tutkijat, kuten simpanssitutkimuksen pioneereihin kuuluva Jane Goodall, ovat kirjoittaneet eri simpanssiyhteisöjen välisistä "sodista", joissa taistellaan ja tulee kuolonuhreja.
02.02.2009 15:09 <Hönä``>
ÄLÄPÄS LUULE ET TÄÄ TÄHÄN JÄÄ!!<3333
02.02.2009 15:10 <Hönä``>
ET MUUTEN VIITTIS KERTOO MONTA KOMMENTTIII OLI TULLU MULT???:ddd
02.02.2009 15:10 <Hönä``>

02.02.2009 15:11 <Hönä``>

02.02.2009 15:11 <Hönä``>
KKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKK
02.02.2009 15:12 <Hönä``>
JASSUUUUUU
02.02.2009 15:12 <Hönä``>
NASSUUU
02.02.2009 15:12 <Hönä``>
PASSUU
02.02.2009 15:12 <Hönä``>
KASSUUU
02.02.2009 15:12 <Hönä``>
HASSUUU
02.02.2009 15:12 <Hönä``>
PASSSUUUU
02.02.2009 15:12 <Hönä``>
JA NIIN EDELLEEEN
02.02.2009 15:13 <Hönä``>
Länsi-Afrikan simpanssit ovat ihmisen lisäksi ainoa eläin, jonka on havaittu rutiininomaisesti tekevän ja käyttävän erikoistuneita työkaluja metsästykseen.
02.02.2009 15:13 <Hönä``>
Senegalissa asuvien simpanssien on esimerkiksi nähty katkaisevan keihäitä puunoksista ja teroittavan niitä hampaillaan.
02.02.2009 15:13 <Hönä``>
Keihäillä on metsästetty galagoja (puoliapinoita), ja tarkoitukseen muokatuilla kepeillä oravia.
02.02.2009 15:13 <Hönä``>
Vanhimmat löydetyt todisteet simpanssien käyttämistä kivityökaluista ajoittuvat 4 300 vuoden päähän.
02.02.2009 15:14 <Hönä``>
Viittomakielen omaksuminen Tutkimusten mukaan simpanssit pystyvät oppimaan parista sadasta viittomasta koostuvan viittomakielen, muodostamaan uusia lauseita ja opettamaan viittomakieltä jälkeläisilleen. Nämä tutkimustulokset ovat herättäneet kiistoja, eivätkä kaikki ole pitäneet simpanssien viittomakieltä ihmisten kielen kaltaisena. Simpanssien kielentutkimuksen tärkeä pioneerihenkilö on ollut esimerkiksi Washoe-nimisen simpanssin parissa työskennellyt Roger Fouts.
02.02.2009 15:14 <Hönä``>
Viittomakielen omaksuminen Tutkimusten mukaan simpanssit pystyvät oppimaan parista sadasta viittomasta koostuvan viittomakielen, muodostamaan uusia lauseita ja opettamaan viittomakieltä jälkeläisilleen. Nämä tutkimustulokset ovat herättäneet kiistoja, eivätkä kaikki ole pitäneet simpanssien viittomakieltä ihmisten kielen kaltaisena. Simpanssien kielentutkimuksen tärkeä pioneerihenkilö on ollut esimerkiksi Washoe-nimisen simpanssin parissa työskennellyt Roger Fouts.
02.02.2009 15:14 <Hönä``>
Ihmisten yhteiskunnassa pitkään eläneen simpanssin onnistunut luontoon palauttaminen on lähes mahdotonta, koska niiden pitäisi oppia niin paljon uutta sekä omaksua uusi asenne elämiseen. Simpansseja on joskus pidetty lemmikkeinä, mutta tavallisessa ihmiskodissa ne eivät voi vilkkautensa ja voimakkuutensa vuoksi asua.
02.02.2009 15:15 <Hönä``>
Alalajit Eri puolilla Afrikkaa simpanssi on jakautunut alalajeiksi: * Pan troglodytes troglodytes: Kamerun, Keski-Afrikan tasavalta, Päiväntasaajan Guinea, Gabon, Kongon tasavalta ja Kongon demokraattinen tasavalta * Pan troglodytes verus: Guinea, Mali, Sierra Leone, Liberia, Norsunluurannikko, Ghana ja Nigeria * Pan troglodytes vellerosus: Länsi-Nigeria ja Kamerun * Pan troglodytes schweinfurthii: Keski-Afrikan tasavalta, Sudan, Kongon dem. tasavalta, Uganda, Ruanda, Burundi,
02.02.2009 15:15 <Hönä``>
Länsi-Afrikan simpanssi (Pan troglodytes verus) on kriittisen uhanalainen. Ihmisten nopea lisääntyminen ja elinalueiden kaventuminen ovat syynä tähän, lisäksi alueella 2002 käyty sisällissota on verottanut kantaa merkittävästi. Vuonna 1960 simpansseja oli Norsunluurannikolla 100000 ja vuonna 1980 koko maan kattavassa laskennassa 10000. Puolet lajin lukumäärästä on Norsunluurannikon alueella. Nykyisin jäljellä on enää 500 ja yksi toimiva simpanssiyhteisö Tain kansallispuistossa.[2]
02.02.2009 15:16 <Hönä``>
Meetvursti (rinnakkaismuoto metvursti tai meetwursti) on pohjoissaksalaista alkuperää oleva makkara, joka luokitellaan kestomakkaraksi. Meetvursti voidaan valmistaa hienoksi jauhetusta sian-, naudan-, hevosen- tai poronlihasta. Meetvurstia voidaan käyttää ruokien mausteena sekä esimerkiksi voileipien täytteenä muiden leikkelemakkaroiden tavoin. Meetvurstilla on joitain yhtäläisyyksiä muun muassa salamin ja muiden vurstimakkaroiden kanssa.
02.02.2009 15:16 <Hönä``>
LUE SEURAAVA UUUDELLLEEEEN!!!

---

>
02.02.2009 15:17 <Hönä``>
Meetvursti (rinnakkaismuoto metvursti tai meetwursti) on pohjoissaksalaista alkuperää oleva makkara, joka luokitellaan kestomakkaraksi. Meetvursti voidaan valmistaa hienoksi jauhetusta sian-, naudan-, hevosen- tai poronlihasta. Meetvurstia voidaan käyttää ruokien mausteena sekä esimerkiksi voileipien täytteenä muiden leikkelemakkaroiden tavoin. Meetvurstilla on joitain yhtäläisyyksiä muun muassa salamin ja muiden vurstimakkaroiden kanssa.
02.02.2009 15:17 <Hönä``>
Meetvursti (rinnakkaismuoto metvursti tai meetwursti) on pohjoissaksalaista alkuperää oleva makkara, joka luokitellaan kestomakkaraksi. Meetvursti voidaan valmistaa hienoksi jauhetusta sian-, naudan-, hevosen- tai poronlihasta. Meetvurstia voidaan käyttää ruokien mausteena sekä esimerkiksi voileipien täytteenä muiden leikkelemakkaroiden tavoin. Meetvurstilla on joitain yhtäläisyyksiä muun muassa salamin ja muiden vurstimakkaroiden kanssa.
02.02.2009 15:17 <Hönä``>
Meetvursti (rinnakkaismuoto metvursti tai meetwursti) on pohjoissaksalaista alkuperää oleva makkara, joka luokitellaan kestomakkaraksi. Meetvursti voidaan valmistaa hienoksi jauhetusta sian-, naudan-, hevosen- tai poronlihasta. Meetvurstia voidaan käyttää ruokien mausteena sekä esimerkiksi voileipien täytteenä muiden leikkelemakkaroiden tavoin. Meetvurstilla on joitain yhtäläisyyksiä muun muassa salamin ja muiden vurstimakkaroiden kanssa.
02.02.2009 15:17 <Hönä``>
Minisika (Sus scrofa) on Vietnamista kotosin oleva, lemmikkinä pidettävä kesyn kotisian tavallista pienikokoisempi alalaji. Se on nimestään huolimatta erittäin suuri eläin. Minisika on hyvin sosiaalinen eläin, mutta vastaavasti se tarvitsee omaa rauhaa. Tyypillisesti minisialle on kaksi tärkeää toimintoa; ne ovat syöminen ja nukkuminen. Harkittaessa minisikaa kotiin on tehtävä enemmän uhrauksia kuin otettaessa tavallista lemmikkiä. Perheen on sopeuduttava sian erilaiseen käytökseen. Sikaa ei voi
02.02.2009 15:17 <Hönä``>
Sikaa ei voi kouluttaa tavallisen lemmikin tapaan.
02.02.2009 15:18 <Hönä``>
Minisika tarvitsee paljon omaa tilaa, siksi se viihtyykin hyvin omassa aitauksessaan. Kerrostaloon minisika ei sovellu erityisen hyvin. Kerrostaloon asettautumista ei suositella myöskään siitä syystä että sika ei välttämättä suostu menemään portaisiin. Possun taipumusta maan kuopimiseen kärsällään voi olla myös vaikea järjestää tiiviisti asutussa lähiössä. Sika ei useimmiten pidä talvesta ja sitä on jopa vaikea houkutella tarpeilleen ulos. Muutaman vuoden iässä sika painaa jo niin paljon, että
02.02.2009 15:18 <Hönä``>
, että sen kantaminen käy mahdottomaksi.