Aloin mietiskellä viimestä kolmea vuotta ja sitä kuinka mun neuroosit, ocd whatever sama asia kuitenkin on muuttunu näiden vuosien varrella.
Ajattelen varsinki usein että nyt kaikki on pahimmillaan ja aarrrggghh elämä on helvettiä nykyään ja ennen oli helppoa, vaikka niin ei kylläkään ollut. Oikeestaan nää on pysynyt koko kolme vuotta yhtä pahana ja ihan samana, aihepiirit ovat vaan vaihdelleet, mutta henkisenä helvettinä se on kuitenkin koko ajan pysynyt.
Ja varmaan kaikki luulee että ryven itsesäälissä ja kirjottelen tänne sen takia että saisin mahdollisimman paljon myötätuntoa, mutta oikeestaan syynä on vain se että olen äärimmäisen turhautunut koko mun tilanteeseen pääni sisällä. Ensimmäiseksi sen takia että mikään lääke ei auta sadan prosentin varmuudella, vaan jättää aina veitsenterälle roikkumaan, ja toiseksi se etten osaa näyttää miun turhautuneisuutta millään järkevällä tavalla, tietenkin satunnaisia "vihaan kaikkea"- agressiopurkauksia on, mutta niistä on enemmän haittaa kuin hyötyä.
Olen kyllä hyväksynyt jo sen että nämä on riesana koko loppuelämän, mutta silti se laittaa hyvinkin alakuloiseksi kun alkaa miettiä mistä kaikesta joutuu luopumaan. Nimittäin itse olen sitä mieltä ettei pakkoterapiat ym. pelkojen kohtaamiset auta, ja silloin ei jää muutavaihtoehtoa kuin elää niiden tahtiin. Enitenhän siitä kärsii ystävä- ja seurustelusuhteet, jolloin alkaa tuntea itsensä hyvin nopeasti erakoksi. Onko siis yksinäisyys "terveyden" hinta?
Everything's been said before
There's nothing left to say anymore
When it's all the same
You can ask for it by name
Babble, Babble, Bitch, Bitch
Rebel, Rebel, Party, Party
Sex, sex, sex, don't forget the violence
Blah, blah, blah
Got your lovey-dovey sad and lonely
Are you motherfuckers ready for the new shit?
Stand up and admit it, tomorrow's never coming
This is the new shit
Stand up and admit it
Do we need it? NO!
Do we want it? YEAH!
Mun pää nimittäin hajoo ihan kohta. <totinen>
Vittu saatana.
Sain muuten tänään sen kirjan. Yllätyin että jaksoin heti alkaa lukeen sitä. Nyt väsyttää liikaa ni en enää tänään lue, jos huomenna pyhittäis koko päivän sille, kun ei toi saatanan mese voi toimia.
P.S. Kertokaa mulle, miks yksi ihminen ei voi jättää mua rauhaan?
Alkaa nimittäin pikkuhiljaa käydä hermoille.