IRC-Galleria

Tiedot

Luokittelu
Elämänkatsomus ja filosofia
Perustettu
24.4.2006
Tilastot
Käyntejä: 7 582 (1.7.2008 alkaen)
Kommentteja: 1
Koko
331 jäsentä
Tyttöjä: 200 (61 %)
Poikia: 131 (39 %)
Keski-ikä
35,2 vuotta
Otos: 214 jäsentä
Tyttöjen keski-ikä: 34,3 vuotta
Poikien keski-ikä: 36,4 vuotta

Jäsenet (331)

NatporucnikLayräJasmir_Salty_Neiti-Poppanenllauraman-ZaikaIriumMortusDrunkenBunnieviolet--wingsrva86_klaade83Society`sWhoreZeroSaintRIDIZ
« Uudemmat -
Sinänsä surullista. Millasia vastauksia te saatte? Kommentoikaa!
Ajattelin mietiskellä listan siitä, kuinka moneen vähemmistöryhmään kuulun. Ihan huvin vuoksi ja pätemisen kannalta.

Uskomaton: En ole sitoutunut mihinkään isoimmista (tai pienemmistäkään) uskonnoista, mutta rukoilen ja palvon ja harrastan rituaaleja sitäkin enemmän.

Panseksuaali: Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että termi "biseksuaali" käytännössä jakaa ihmiset vain kahteen sukupuoleen?

Squattaaja: Olen ollut mukana talonvaltauksessa, asunutkin valtauksilla ja viettänyt ihan kokonaisvaltaista elämää noiden hipinretkaleiden kanssa.

Androgyyni: Lasken itseni androgyyniksi, mutta luokittelen itseni ihan mielivaltaisesti naiseksi silloin kuin se minulle sopii (kuten esim. alla)

(nais)Nörtti: Ei naiset pelaa! Tai ole netissä! Tai varsinkaan irccaa ja katso animea ja rökitä poikaystäväänsä Tekkenissä.

Ex-Erotisti: Olin ennen mukana erotiikassa ja olin muutenkin tosi kinky. Nykyään pidän nämä ihan vaan henkilökohtaisella tasolla (vaikka oon vieläkin aika kinky).

Asperger: 0,43 % pohjois-suomen väestöstä omaa tämän. Kuitenkin naisilla reilusti vielä harvinaisempi kuin miehillä. Niin ja onhan mulla myös

ADHD: jota esiintyy 3-6 % suomalaisista lapsista.

Päihdepoliittisesti epäkansallinen: En juo viinaa! OMG! Sen sijaan kyllä hippeilen muiden päihteiden kanssa, kuten nyt vaikka raaka kaakao, calea, jasmiini, salvia, pippurisienet ja chilit, josta tulikin mieleeni -

Ruokanatsi: Olen veganismia kannattava dyykkaava sekasyöjä. Nalkutan aina ruuasta, oli sitten syynä lisäaineet, liha, ruuan väri tai suolaveteen säilöminen. Oletko huomannut, että suurin osa herkkuruuastamme on keltaisen vaaleaa tai ruskeaa? Kuten nyt vaikka sima, tippaleivät, perunat, ruisleipä..

Luonnonrakastaja:
Tunnen suurimman osan suomen hyötysienistä, ja jokseenkin monta myös niitä vähemmän hyödyllisiä. Osaan myös kerätä metsästä ruokani, vaikka siellä ei oliskaan sieniä. Ja värjäystarvikkeet. Ja päihteet. Nauttisin erakoitumisesta keskelle metsää ilman sähköä ja juoksevaa vettä. Selviän hengissä talvisen yön yli vaikka en omistakaan telttaa tai muita hienouksia. Pyydän lupaa kun otan jotakin, kiitän kun saan sitä.

RAKKAUDEN AMMATTILAINEN!*: Haluan rakastaa jokaista, ja teen sen eteen niin paljon kuin voin. Anteeksiantoni on loputon, halaan aina kaikkia, ja vaikka oonkin vähän huono lohduttamaan, niin jaksan kuunnella vuodatusta tuntikausia jos on tarvis.

Niin, ja mä pidän ihan oikeesti kasari- ja ysäribiiseistä. Just niistä ihan kauheista joita kaikki laulaa karaokessa.
(mut en tiijä onko se enää vähemmistö)




Tässä randomsieni, kuvannut amarand from DA






* toivottavasti tää ei kuitenkaan ole vähemmistö..
Seksuaalisuus on kovassa huudossa. Halutaan olla vapaasti sitä mitä ollaan, oltiin sitten hetero, bi, homo tai lesbo. Ilmaisunvapaus on korvannut kaappielämän eikä ole sallittua enää puuttua siihen kenellä on pinkki paita ja kuka tykkää pussata ketä.

Tosin törmäsin tässä viime aikoina artikkeliin aseksuaalisuudesta. Se on käytännössä sitä, ettei ole seksuaalinen ihminen, kokee seksuaalisuuden väkinäisenä ja ahdistuu helposti. Vaikka en ole aseksuaali, tunnistan itsessäni joitakin aseksuaalisia piirteitä ja näin ollen jäin miettimään miksi yhdet tabut ovat muotia ja toiset vielä suurempia tabuja.

Nykyään on kovaa huutoa kailottaa omaa seksuaalisuuttaan, jokaisella on kerho mihin on kiva kuulua ja jokaisella on oma suunta jonka puitteissa itseä tutkia. Mutta jos on ihminen, joka ei koe panetusta mitään ihmisryhmää kohtaan, joka ei kaipaa seksiä lehtiin, televisioon ja päiväuniin, on tämä omituinen. Jos ei tuijota tissejä ja pyllyjä ja pakkauksia, eikä rakasta dildoja ja seksimessuja, on sulkeutunut, ahdasmielinen ja sievistelijä. Sellainen ihminen saa helposti ylimielisen leiman, muut näkevät että tämä ihminen pitää itseään parempana kuin muita.

Olen pahoillani, mutta kaiken tämän avoimen elämän keskellä voin todeta että oli se sitten tiukka kasvatus, kristilliset opit tai ahdasmielisyys; minusta huoraaminen tekee ihmisestä jossain määrin likaisen, sekasaunat muiden kanssa eivät kuulu parisuhteeseen, hiplaus sun muu häsläily on täysin luvanvarainen asia sinkkuelämässä ja dildot pitää pitää piilossa. En pidä muita ihmisiä huonompina enkä itseäni parempana, mutta mielestäni ansaitsen oikeuden olla kokematta häpeää niistä tunteista, joita omaan joitakin asioita kohtaan. Minusta on hienoa että maailmassa on erilaisuutta ja varsinkin niitä ihmisiä jotka ovat täysin erilaisia kuin minä, mutta luonnollisesti erilaisuus on sellaista, joka tuottaa itsessäni negatiivisen tunteen. Tämä tunne on henkilökohtainen, luonnollinen reaktio jonka ilmaisemiseen tulisi jokaisella olla oikeus.

Vaikka yhteiskunnassa rakastetaan erilaisia seksuaalisuuksia, ei ole sallittua omata negatiivisia tunteita muita kohtaan vaikka kyseessä ei olisi mikään viha tai dissaaminen. Heteron on rakastettava homoelämää vaikka ei sitä harrastakaan, homon on elettävä yhteisymmärryksessä heteroelämän kanssa. Kumpikaan ei saa dissata toista, vaikkakin sorrossa eläneellä on oikeus purkaa jossain määrin kielteisiä ajatuksiaan jotka kumpuavat menneisyyden vääryyksistä.

Oikeasti, sen kerran kun törmään heteroon ja homoseksuaaliin jotka ihan suoraan voivat keskustella siitä, miten ällöttävää toisen elämä on, nautin ja seuraan keskustelua innolla. Ehkä silloin on tilaa minunkin ajatuksilleni ilman että saan ikävää leimaa otsaani ja joudun selittelemään asioita.

TARLINKKIvoi jumalisteLuonut: TARLINKKISunnuntai 10.05.2009 21:42

tää kirja joka saatii enkus on tyhmä. mun kommentit jokka kirjotin My Responseen:
"Chapter 1-3

Unclear beginning. I still can't figure out if Jonas is living in a real or an imaginary world... And I hate the "obey the rules"-theme! Very annoying."

"Chapter 4-5

The story became even more weird and little confusing... These chapters were definitely about nudity and awakening of sexual feelings."

hmm ois nii tehny mieli kirjottaa jotai mainokelvotonta.. EN JAKSA LUKEE TOTA
Minä en oikeasti osaa pitää MITÄÄN seksuaalista fantasiaa itsessään pahana, ainakaan enää. Olen ehkä aiemmin kammoksunut ja kavahtanut omia ajatuksiani, mutta enää en jaksa vaivautua. Edes pedo-, nekro- tai zoofiliaa en pidä itsessään pahoina (tai hyvinä) asioina, etenkään jos ne pysyvät fantasian tasolla. Lisäksi nämä kiinnostavat minua ilmiöinä, ja fantasioina sinänsä.

Pohtiessani näitä (ja muita) fantasioita, palasin monesti samaan kysymykseen: onko olemassa rajaa tai määritettä sille, milloin fantasiat olisi hyvä pitää vain fantasioina? Ja jos on, niin mistä sen voi tietää, milloin se raja on ”sallittua” ylittää, ja ennen kaikkea kuka tai mikä tämän rajan määrittelee?

Olen ehkä jollakin tavalla poikkeava, mutta koen olevani teoriassa valmis melkein mihin tahansa.

Vaikka luulen tietäväni suurin piirtein mitä haluan, mistä en innostuisi, mikä kiinnostaisi ja mitä en ehdottomasti haluaisi kokeilla, en voi olla kuitenkaan täysin varma, ellen kokeile ensin.
Tästä päästäänkin kysymyksiin siitä, kuinka paljon on tarpeeksi, että voi sanoa esimerkiksi ettei juuri tämä ole oma juttu tai ovatko ns. huonot kokemukset riittävä syy olla kokeilematta enempää, miten määritellään huono kokemus ja kuinka suuri osuus kokemuksen miellyttävyyteen vaikuttaa ihmisten välinen kemia. Muiden muassa.

Tämä ei varmaankaan ole teille kovinkaan suuri oivallus, mutta olen alkanut nähdä ihmisen seksuaalisena olentona. Ehken ihan vastasyntyneitä tai pieniä lapsia, mutta noin periaatteessa. Eikä siinä ole mitään pahaa saati kummallista, ainakaan sinänsä. Tämä on hämmentävä ja samalla vapauttava tuntemus. Silti koen yhä vaivaannuttavaksi puhua tai kirjoittaa näistä asioista, etenkin kasvotusten. Internetin hyviä puolia on sen näennäinen kasvottomuus. Ja tätä kautta voin käsitellä asioita suhteellisen yleisellä tasolla, joka kumminkin vaikuttaa minuun itseeni (ja toivottavasti myös joihinkin teistä) yksilöllisellä tasolla. ja niiden asioiden kautta joita itse asiassa tarkoitan.

Minä ymmärrän toisaalta miksi suhtaudun seksuaalisuutta sivuaviin asioihin näin… kiinnostuneena, mutta kumminkin jotenkin häpeillen, aivan kuin olisin jäänyt kiinni käsi piparipurkissa. Tehnyt jotain luvatonta. Vaikka haluaisin siitä tunteesta, ajatusmallista, eroon nythetipaikalla, siihen ei ole muuta lääkettä kuin asioiden käsittely ja työstäminen mm. käytännön kautta. Valitettavasti, ja kaikeksi onneksi.

Joten, etsisin ihmisiä matkakumppaniksi tutkimusmatkalle itseeni, itseemme, varauksella "kaikki kiinnostaa" tai ”mikään älköön olko meille vierasta”. Olen ainakin teoriassa valmis tekemään aika monia asioita, vaikken välttämättä saisikaan niistä paljoakaan tai mitään irti
Nykyään puhutaan että yhteiskunta olisi seksistynyt (liikaa), mutta en osaa sanoa. Toisaalta seksuaalisuutta on (ja voi nähdä) kaikessa, mutta toisaalta; koska olen toistaiseksi vielä kaukana siitä tilanteesta että olisin (riittävän) sinut oman seksuaalisuuteni ja siihen liittyvien tunnetilojen kanssa, joten olen toistaiseksi samaa mieltä - tiettyyn pisteeseen asti.

Olen onnistunut kumminkin käsittelemään omia tuntemuksiani, myös tai lähinnä niitä "negatiivisia" ja "vääriä". Se on aika voimauttavaa. On kumminkin hämmentävää huomata, että itsestäKIN löytyy niinsanottujen normien kanssa sotivia seksuaalisia mielihaluja. Ja myös semmoisia mitä ei välttämättä tulisi ensimmäisenä ajatelleeksi. Mutta olen oppinut, että myös nämä hämmentävät tunteet ja tuntemukset on mielekästä käsitellä, vaikkei se välttämättä miellyttävää olisikaan.

Koen itseni olevan vielä ainakin jotenkin estynyt seksuaalisuuteni ja siihen liittyvien asioiden kanssa (esim muiden läheisyys ja alastomuus - omani kanssa olen jo sujut), mutta siihen ei kaiketi mitään yksittäistä syytä löydy.

En osaa määritellä itseäni mitenkään (sexualwise tai muutenkaan), koska koen määritteet turhiksi ja kumminkin kaikessa hienoudessaan RIITTÄMÄTTÖMIKSI. Tunnetilojen fiilistely olisi ehkä avain itseni löytämiseen tälläKIN saralla, mutta toisaalta asioiden tekeminen ja sanominen ääneen on (minulle) erittäin kuumottavaa. Toistaiseksi.
Tulen kyllä varmaan vielä jonain päivänä tutkimaan omia mielihalujani, intohimojani ja fantasioitani tarkemminkin, niin elävässä elämässä kuin ehkä kirjallisessa muodossa - joko täällä tai muualla. Tällä hetkellä tyydyn vain teoretisoimaan niistä. Tällä hetkellä analysoin asioita liikaa: mitä jos se ei toimikaan mulle, mitä jos en olekaan hyvä tässä, mitä jos alkaakin ahdistaa. Sinänsä ymmärrettävää, mutta toisaalta aika turhaa. Pelkään ehkä liikaa negatiivista kommenttia (noin yleisestikin), kielteistä reaktiota, mitä vaan, joten se osaltaan estää mua TEKEMÄSTÄ.

(Tämä blogimerkintäkin on oiva esimerkki siitä - en (vielä) uskalla kirjoitaa asioista niiden oikeilla nimillä, vaan kirjoitan ympäripyöreästi, melkein asian vierestä. )

Inspiraationa toimi tämä: Emie#blogcomments

MIYARUtänään sataa ^^Luonut: MIYARUTiistai 14.04.2009 17:48

eilen illal mun neljän tunnin yöunet lyheni entisestään ku tääl on sellasii ötököitä nyt jotka sirittää. Ne pitää ihan vitunmoista ääntä ;<< ihan ku joku ois jättäny mikin kajariin päin...

Siitä samasta aiheesta mist joelkin puhu, et miks me ollaan niin helvetin ennakkoluulosii...? Heti jos joku pukeutuu vähän värikkäämmin porukat alkaa huuteleen perään homo -huutoi ja galleriahäiriköintii yms... voin sanoo et jos heteron ja homon raja ois täällä sama ku suomessa japsit kuolis sukupuuttoon täs aika pian koska 99,9 prosenttii ois homoi. Joka päivä yksil meiän luokkalaisil pojil on yhteinen bentou jonka ne jakaa ja tyyliin syöttää toisiaan. Sille nää japsitkin kyl naureskeli mut esim tänään näin ku kaks tosi hyvännäköst jätkää halaili toisiaan X'DD no ei halaillu mut koulus ku ne jutteli sellases piiris nii toinen seisoo ihan normisti ja toinen on kietonu kädet takaa päin sen vyötärön ympärille. awws.. ja niistki varmaan puolil pojil oli pinkku paita, se on pojil suosituin väri mitä koulus käytetään ku saa ite valii. ja valkonen. koulus käytävil ne kävelee käsikädes keskenään ihan niinku tytötki voi suomes tehä. ja junas tänään mun viereen tuli istuun kaks sellasta.. kakskymppistä (?) jätkää joil oli just toisel pillifarkut, pitkä punanen paita jos oli kaikenmaailman roikkuvii juttui, vähän blondatut hiukset (mitä kaikki tääl harrastaa..) ja sellaset teräväkärkiset saletisti naisten kengät. Sit sellanen ihana nahkanen laukku mis oli jtn kuvioo. Ja se on japanilaisen jätkän peruslookki. Jos tääl huudeltais ihmisten perään homo mul ois puhjennu tärykalvot ekan koulupäivän. Nyt ne sirkat saa kunnian hoitaa sen homman. Mut mikä suomee vaivaa...? oikeesti.
Vastaus Kari T. Määttäsen kummalliseen yleisönosastokirjoitukseen http://www.esaimaa.fi/page.php?page_id=68&news_id=200816197106

K. T. Määttäsen kirjoitus seksuaalisuudesta (ES 19.11.2008) oli kuin internettiin homofoorumille lähetetty provokaatioviesti. Se sisäsi tuulesta temmattuja vanhoillisia ”faktoja” ja tulkintoja raamatusta, joka ei itsessään voi toimia perusteena millekkään, ainakaan jos edessä on Suomen perustuslaki.

Mitään yksiselitteistä syytä homoudelle ei ole löytynyt. Kyse on joko vain sattumasta tai sitten mainitusta ”vääristyneestä miehen tai naisen mallista kotona”. Kuitenkin jälkimmäisen vaihtoehdon voi pyyhkiä helposti pois, kun tuntee vähän homoseksuaalien taustoja. Itse tulen perheestä, jossa rajat ovat selkeitä; mies on mies, nainen on nainen ja molemmat ovat onnellisesti naimisissa heteroina. Ideaalimalli? Ja silti olen käyttäytynyt homoseksuaalisesti jopa päiväkotiaikoina. Monet homoseksuaaliset kaverini tulevat niin erillaisista perheistä, että mitään yhtenäistä selittävää linjaa ei vain löydy.

Murrosikäiset pojat kyllä tekevät erilaisia seksuaalisia asioita yhdessä. Mutta, se, pitääkö se esittää niin kovin negatiivisessa valossa? Ei siitä nyt ehkä hyötyä ole, mutta onko siitä todellakin niin paljon haittaa nuoren kehitykselle? Seksuaalisuushan ei ole mikään pysyvä asia, vaan matka, varsinkin teini-iän hormonimyllerryksissä.

On monia erillaisia väitteitä homoseksuaalisuuden syistä evoluutioteorian tulkinnoista äidinmaitoidon muutoksiin. Mutta mitä väliä sillä on, koska homoja on aina ollut, ja tulee olemaan. Asia ei vain miksikään muutu, vaikka miten vainotaan, haukutaan, otetaan oikeuksia pois ja joissain maissa jopa teloitetaan. (Iran, heinäkuu 2005 18- ja 16-vuotiaat pojat hirtettiin julkisesti kylän hurratessa ympärillä).

Raamattu on selvästi miestenvälistä fyysistä kanssakäymistä vastaan. Se on kirjoitettu monissa kohdissa. Kantaa se ei taas ota homouden syihin tai yksinkertaisesti miesten väliseen rakkauteen. Pitääkö raamattuun mielipiteensä perustavien lähes aina myös tuomita ja niitä syitä etsiä? ”Yksi ainoa on lainsäätäjä ja tuomari, hän, jolla on valta pelastaa ja valta tuomita kadotukseen. Mutta mikä sinä olet tuomitsemaan lähimmäisesi?” (Jaak. 4:12)

JUICEPOKS[Ei aihetta]Luonut: JUICEPOKSSunnuntai 30.11.2008 17:16

Tekee mieli juoda

Tekee mieli juoda itsensä kauniiksi, seksikkääksi ja haluttavaksi

Tekee mieli miestä
« Uudemmat -