IRC-Galleria

Huomenna kulunut jo kaksi vuotta, kun Hilu lähti koirien taivaaseen.

tässä seison nyt sekoan tunteisiini kyyneleet poskipäilläni nyt sen tajusin ei hän tule takaisin vaikka ketä tässä syyttäisin

on elämä julmaa niille joita sen pitäisi suojella ei kärsimysten teille näille löydy loppua.

vaikka susta ei varmasti aina siltä tuntunu .. olit tärkeä ja oot edelleen<3


Tiedän nyt, sun on parempi näin.
Kivut, tuskat takanapäin.


Ansaitset unen rauhaisan ja
kiitoksen kaikkein kauneimman.

Suo anteeksi rakkaani kyyneleet nää,
ne on rakkautta ja ikävää.

kerron tarinan, joka ei pääty koskaan,
kerron unelman, joka ei häviä milloinkaan.

kerron mä nyt meistä niin,
ettei se jää unohduksiin.

satoja kilometrejä välillämme on,
muttei kuitenkaan olo oo lohduton.

saman taivaan alla me eletään,
vaikken sinua vielä nyt näekkään.

unohtanut sinua en haluaisi,
vaikket minusta välittäisi.

katson kuuhun ja sinun kasvosi näen,
sen tähdenlennon taivaalla lentäväin.

kauniimpana kuin mikään muu,
kirkkaampana kuin taivaan kuu.

toivoin että nyt vierelläni olisi,
jotten tunne oloni hylätyksi.

suljen silmäni taas päivän jälkeen,
uneen vaivun ja sinut taas näen.

siellä me onnellisesti eletään,
herätä en haluaisi milloinkaan.

jos sua ei ois ollut,
niin olisin keksinyt sut.
ois susta samanlainen tullut,
mitään en ois muuttanut

ohikulkijat luulee
minun seinille puhuvan
tyhjyyteen he sanovan mun kuulee
sua aina rakastan

tahdon susta kiinni pitää,
vaikken sua oikeesti enää nää

en tahdo irtikään päästää
taas ilmestyt vierellein
on pakko itseään säästää
sen velkaa sulle jäin

olet jokaikinen yön ääni
kukkamerestä poimin sut
hyvä ajatus sisällä mun pääni,
kun elämä on suuttunut

oot valona mun tiellä
silloin kun on vaikeaa
hullummaksi oisin tullut vielä,
jos sua ei ois ollutkaan

ei sua minusta voi erottaa
jäät osaksi mieleni maisemaa


kiitos, kun olit totta hetken
nyt mun täytyy tästä jatkaa
vierelläni teet loppuretken,
vaikka se ois kuvitelmaa

Nyt muistamme hyvät hetket,
kaunis ystävämme.
Talo on hiljainen,
kun et ole enää luonamme,
turvaamassa kotimme...

Hyvää matkaa
kauas sateenkaarimaahan.
Pois tuskistasi pääset.

Tiedämme,
jälleen näemme.




Pera 11v.

se, mitä olimme, olemme nyt.
se, mitä meillä oli, on edelleen.
yhteinen menneisyys, lähtemättömästi läsnä.
kun siis kuljet metsässä, jossa kuljimme yhdessä
ja etsit aurinkoiselta pientareelta varjoani,
kun pysähdyt kukkulalle katselemaan kaukaisuuteen
ja kädelläsi etsit tapasi mukaan minua
etkä enää löydä ja tunnet surun hiipivän sydämeesi
ole hiljaa.
sulje silmät.
hengitä.
kuuntele askelteni ääntä sydämessäsi.
en ole poissa, kuljen mukanasi, aina sinussa.

<3

syttyi taivaalle uusi tähti,
koiraenkelinä tästä maailmasta lähti.
nyt saat juosta lailla tuulen
vihreillä niityillä ajattomuuden.
tuskaa, kipua, surua ole ei
uni lempeä sinut sateenkaarisillalle vei.
hyvää matkaa pikkuinen,
täällä sinua ajattelen.

Aivan taivaan tällä laidalla on paikka nimeltä Sateenkaarisilta.
Lemmikit, jotka ovat olleet täällä jollekulle erityisen läheisiä,
menevät kuoltuaan Sateenkaarisillalle.
Siellä on kaikille rakkaille ystävillemme niittyjä ja kukkuloita,
joilla ne voivat juosta ja leikkiä yhdessä.
Ruokaa, vettä ja auringonpaistetta on yllin kyllin,
ja kaikilla ystävillämme on lämmintä ja mukavaa.
Kaikki eläimet, jotka ovat olleet sairaita ja vanhoja,
saavat takaisin terveytensä ja elinvoimansa;
loukkaantuneet ja vammautuneet parantuvat ja tulevat jälleen vahvoiksi,
juuri sellaisiksi, kuin ne ovat muistoissamme ja unelmissamme menneistä päivistä ja ajoista.
Eläimet ovat onnellisia ja tyytyväisiä.
On vain yksi pieni asia: kukin niistä kaipaa jotakuta hyvin rakasta,
joka niiden täytyi jättää jälkeensä.
Ne kaikki juoksentelevat ja leikkivät yhdessä,
mutta tulee päivä, jona yksi yhtäkkiä pysähtyy katsomaan kaukaisuuteen.
Sen kirkkaat silmät ovat jännittyneen tarkkaavaiset; sen innokas ruumis värisee.
Yhtäkkiä se alkaa juosta pois ryhmän luota lentäen yhä nopeammin yli vihreän ruohon.
Se on havainnut sinut, ja kun sinä ja rakas ystäväsi vihdoinkin tapaatte,
te pysyttelette yhdessä riemukkaina jälleennäkemisestä ettekä koskaan enää eroa.
Iloiset suudelmat satavat kasvoillesi,
kätesi hyväilevät taas rakasta päätä ja katsot vielä kerran lemmikkisi luottavaisiin silmiin,
jotka niin kauan olivat poissa elämästäsi,
mutteivät koskaan poissa sydämestäsi.
Sitten te ylitätte Sateenkaarisillan,
yhdessä... <rakas>

Aivan taivaan tällä laidalla
on paikka nimeltä Sateenkaarisilta.
Lemmikit, jotka ovat olleet täällä
jollekulle erityisen läheisiä,
menevät kuoltuaan Sateenkaarisillalle.
Siellä on kaikille rakkaille
ystävillemme niittyjä ja kukkuloita,
joilla ne voivat juosta ja leikkiä yhdessä.
Ruokaa, vettä ja auringonpaistetta
on yllin kyllin, ja kaikilla
ystävillämme on lämmintä ja mukavaa.
Kaikki eläimet, jotka ovat olleet
sairaita ja vanhoja, saavat takaisin terveytensä ja elinvoimansa;
loukkaantuneet ja vammautuneet
parantuvat ja tulevat jälleen vahvoiksi,
juuri sellaisiksi, kuin ne ovat muistoissamme ja unelmissamme
menneistä päivistä ja ajoista.
Eläimet ovat onnellisia ja tyytyväisiä.
On vain yksi pieni asia:
kukin niistä kaipaa jotakuta hyvin rakasta,
joka niiden täytyi jättää jälkeensä.
Ne kaikki juoksentelevat ja leikkivät yhdessä,
mutta tulee päivä, jona yksi yhtäkkiä
pysähtyy katsomaan kaukaisuuteen.
Sen kirkkaat silmät ovat
jännittyneen tarkkaavaiset;
sen innokas ruumis värisee.
Yhtäkkiä se alkaa juosta pois
ryhmän luota lentäen yhä
nopeammin yli vihreän ruohon.
Se on havainnut sinut,
ja kun sinä ja rakas ystäväsi
vihdoinkin tapaatte,
te pysyttelette yhdessä riemukkaina
jälleennäkemisestä ettekä koskaan enää eroa.
Iloiset suudelmat satavat kasvoillesi,
kätesi hyväilevät taas rakasta päätä
ja katsot vielä kerran
lemmikkisi luottavaisiin silmiin,
jotka niin kauan
olivat poissa elämästäsi,
mutteivät koskaan poissa sydämestäsi.
Sitten te ylitätte Sateenkaarisillan yhdessä...

Mc mane- mä tuun muistaan sut. <3

Nyt jos sanoisin että mä en muista
Enää sitä minkä piti olla ikuista
Mä valehtelisin sillä aina
Luvattiin muistaa toisemme ja sit ku ollaa vainaa
Ni taivaassa taas temmellettäs niinku lapsena
Pilvien päältä toiselle astella
Seuraan hyvin tarkkaan joka ainoota askelmaa
Siks mun mieleeni palasit sä taas kerran
Kaupunki hiljenee ja kuu taivaalla loistaa
Ihan ku mun elämäni yhtä pitkää unta ois vaan
Kauniit tähdet taivaan rannas ja kaupungin kirkkaat valot
Katulamput jotka valaisee kauniisti joka talon
Ja mä mietin aikaa jonka sun kans vietin
Jos vain olisit mun rinnallani, sä vielkin
Tällä hetkellä niin ottaisin sua kii kädestä
Tämän kauniin pienen hetken joka ei tuu kauaa kestään

kertosäe:
Anna unen tulla anna unen viedä mukanas
Sut kauniiseen elämään ei samat unet tuu takas
Tuo taivaan kuu rakas muistuttaa aina vaan et
Kauniiseen elämään mua kuljettaa vaan höyhensaaret
Anna unen tulla anna sen ottaa sut valtaan
Anna ajatusten levätä mutta kuuntele tarkkaan
Kaunis tulevaisuus löytyy alta sateenkaaren
Joten anna sut tuudittaa uneen höyhensaaret

Halaan ilmaa kuvittelen että halaat takasin
Muistan sen ajan vielki jolloin sua tosissain rakastin
Ajan jolloin käsi kädes kuljettii hiekkarannal
Tuuli ulvo hiuksis järvi loisti varpaat täynnä santaa
Näin tajuaa taas et elämä otta sekä antaa
Välil pohjaan pudottaa mut silti taas eteenpäin kantaa
Makaan yksin sängys yksin olen taaskin
Annan unen ottaa vallan suljen silmät hitaasti
Jos nyt mua kuulet niin otan avaimen salaa
Laitan sen lukkoon sisään ja muistojen kirjan avaan
Sitä halaan luen sana sanast kannesta kanteen
Ja tunnen kuinka vajoon takaisin muistojen hankeen
Käsis kahleet joita en saa irti koskaan
Tosin haluun kaiken muistaa enkä niitä irti ottaa
Mut nyt nukahdan mä hiljaa sun muistollesi
Sekä lupaan tuoda joka joulu kynttilän haudallesi

kertosäe

Olit mulle tärkee sekä olit mulle rakas
Olit mulle hyvä ystävä sä olit mulle parasta
Ja takas vaan sut haluaisin vaikka millä hinnal
Jos voisin nostaisin sut takas maanpinnal
Mut nyt varmaan seuraavan kerran nähdään arkussa
Loppuelämämme taivaassa räplätää harppua
Rest in peace on vikat sanat jotka sulle jää
Rest in peace on sanat jotka kuulet sä
Tääkin kaikki tapahtuu vaan välil maan ja taivaan
Jotkut tippuu puolivälis elämämme laivaa
Mut mä lupaan että mä tuun muistaan sut aina ja
Jälleen nähään sit kun on mun vuoro olla vainaja
Kävi se sit tänään ensi viikolla tai huomen
Niin mä lupaan pitää susta prinsessani huolen
Taivaan tuolla puolen jossain pilvien takana
Mä tulen vielä kuiskaan korvaas "sua aina rakastan"

kertosäe


Löysin netistä tietoja jossa Lance oli isomummi. <3 oli jotenkin erillaista katsoa kuvia lapsenlapsenlapsista.