Onko mitään kauniimpaa kuin luvata elämänsä
Toisen käsivarsille ja siinä levätä
Mä lupaan suudella sun kipeitä kohtia
Ehkei se ehjäksi saa, mutta se helpottaa
Sinä kaunein kaikista
Älä laske suruja
Mä tahdon pyyhkiä pois sun kyyneleesi
Kun vierelläs voin istua
Kuiskaan sen sulle muilta salassa
Tahdon sut just tuollaisena kuin sä oot
Vakavana kaipuu silmäkulmissa
Tahdon sut just tuollaisena kuin sä oot
On hymysi kuin maailmalta piilossa
Paina minut sinetiksi sydämesi pohjaan minä ohjaan vaikken tiedä mihin päin
Sun päivänpaistees poskipäissä minun myrskysäissä helpottaa kun ympärilleni nyt näin
Sä kietoudut mä tahdon sut
Sä kietoudut mä tahdon sut
Mä tahdon sut just tuollaisena
Pain, I'm not scared of it
I can endure it, I know that
But when I look at you
I am a silent girl
I want to wrap you
in my blanket
So you don't get cold ever again
Refrain:
The tears in the corner of the wind shield
Changes to ice, just by themselves
Fields and the shoulders of a road fly by
and the villages, where people wake up soon
The sorrow goes, doesn't ask for permission
Sits on the table Can we look
at each others eyes
You are, a little boy
Who is waiting scared You're leaving me a long long
long yearning
Refrain
(2x)
Clocks, do us some time now
Hear our small croons I love you more today
than ever before, I see that now
Mun varpaat jääty tänään aamulla kirkossa. :< Ja musta tuntuu että Tommola nukkui aina väleissä. Ja se meinas raukka tukehtua kun jako mulle ehtoollista. :<< Voi toista.
JA HITTO VIE taisin syödä seurakuntakodilla pilaantuneita pipareita. Sen siitä saa kun kaikkeen pitää AINA KOSKEA JA VIELÄ LAITTAA SUUHUN...
Mulla on ilmeisesti joku pakkomielle joka päivä tunkasta joku hemmetin hyvä biisi tänne. Joten.
Mä taisin jäädä kiinni tähdenlentoon
menin sen mukana
jo pitkän aikaa kaivannut oon enemmän sinua
kuin ketään muuta
mietin mihin kaikki oikein jäivät matkan varrella
oon ajatellut nämä yöt ja päivät enemmän sinua
kuin ketään muuta, kuin ketään muuta
Jokainen laittaa kiinni siivet selkäänsä
sen kaiken mitä niistä on jäljellä
niin sydän vähitellen arpeutuu
jokainen laittaa kiinni siivet selkäänsä
se ainoo joka on mun mielessä
se olet sinä, ei kukaan muu
Miten voikaan kaikenlaiseen roskaan elämä kuulua
tarvitsen vierelleni nyt jos koskaan enemmän sinua
kuin ketään muuta, kuin ketään muuta
Jokainen laittaa kiinni siivet selkäänsä
sen kaiken mitä niistä on jäljellä
niin sydän vähitellen arpeutuu
jokainen laittaa kiinni siivet selkäänsä
se ainoo joka on mun mielessä
se olet sinä, et kukaan muu
Jokainen laittaa kiinni siivet selkäänsä
sen kaiken mitä niistä on jäljellä
niin sydän vähitellen arpeutuu
jokainen laittaa kiinni siivet selkäänsä
se ainoo joka on mun mielessä
se olet sinä, ei kukaan muu.
Kipua, pelkää en
Siedän sitä, tiedän sen
Mutta kun katson sua
Mä olen poika hiljainen
Kietoa, tahdon sinut
Vällyihini nukkumaan,
Ettei sulle tulis kylmä
Enää milloinkaan
Nurkkaan tuulilasin kyyneleet
Jääksi muuttuu niin kuin itsestään
Ohi kiitää pellot pientareet
Ja kylät joissa kohta herätään
Suru käy, kysymättä lupaa
Pöytään istumaan
Onko meistä toisiamme
Silmiin katsomaan
Sinä oot, pieni tyttö
Joka oottaa peläten
Jätät mulle pitkän pitkän
Pitkän kaipauksen
Nurkkaan tuulilasin kyyneleet
Jääksi muuttuu niin kuin itsestään
Ohi kiitää pellot pientareet
Ja kylät joissa kohta herätään
Nurkkaan tuulilasin kyyneleet
Jääksi muuttuu niin kuin itsestään
Ohi kiitää pellot pientareet
Tuun pimeästä aamun hämärään
Nurkkaan tuulilasin kyyneleet
Jääksi muuttuu niin kuin itsestään
Ohi kiitää pellot pientareet
Tuun pimeästä aamun hämärään
Kellot tehkää meille aikaa nyt
Kuulkaa meidän pienet hyräilyt
Rakastan sua tänään enemmän
kuin koskaan ennen, sen nyt käsitän
minä harvoin odotan ihmisiltä mitään suurta, pieniä asioita kuitenkin joskus. tänään odotin, että joku olisi mennyt ja lukenut eilisiltaisen tekstini. ette voi ymmärtää miten paljon se olisi merkinnyt.
"Laiturin päässä on portaat nuo,
joita pitkin pääsee melkein taivaaseen.
Nousit niitä ja tulit mun luo,
istuit viereen, tiesin mihin meen."
Teleks - Lumpeenkukka
joku kuitenkin ihmettelee miksi menin poistamaan niin paljon päiväkirjamerkintöjä. tulin lopulta siihen tulokseen, että päivää ei voi tiivistää yhteen lauseeseen. ne lauseet mitä oli jo kirjoitettu, oli, ikävä myöntää, kirjoitettu lähes aina herättämään vain yhden ihmisen mielenkiinto. tätä ei tapahtunut koskaan. ei koskaan. hän ei pitänyt minusta.
kukaan ei saa elää vain miellyttääksen toista, onneksi vain pieni osa minusta eli niin tänä keväänä. pienen pieni osa.