OLIPA KERRAN
Oli erittäin ruma ja vaaleanpunainen päivä, kun Alex kuoriutui munastaan.
Miksi maailma on vaaleanpunainen? hän hämmästeli.
Niin. Alex oli aineissa jo syntyessään, joten hän näki maailman vaaleanpunaisena.
Vuodet kuluivat, ja kun Alex oli 10 -vuotias, häneen alkoi kasvaa sulkia. Ei karvoja, niin kuin muille pojille, vaan sulkia. Vaaleanpunaisia sulkia.
Alex asui Korkeasaaressa. Hän ei tiennyt vanhemmistaan mitään muuta, kuin että hänen äitinsä oli flamingo. Alex oli siis flamingoihminen!
Teini-ikään ehtiessään Alex nousi kapinaan korkeasaarta vastaan, ja lensi kauniilla pinkeillä siivillään Israeliin, ja asettui sinne asumaan.
Israelissa ollessaan Alex huomasi pystyvänsä olemaan halutessaan nainen. Niinpä hän siitti itse itsensä ja yhdeksän kuukauden kuluttua hän muni kauniin mustan munan.
Mutta vaikka Alex kuinka hautoi mustaa munaansa, se ei kuoriutunut. Niinpä Alex epäili siinä olevan jotain vikaa, ja kiikutti sen kalliolle, jossa oli suuri kasa eläinten luita. Juuri kun Alex oli lähdössä, tapahtui jotain hyvin ihmeellistä. Kuului kova KRÄTS, ja mustaan munaan ilmestyi neljä reikää. Niistä tuli ulos kädet ja jalat. Alex katsoi tuota jumalaista näkyä haltioissaan (=aineissaan). Sitten tuo suloinen pikku muna sanoi äiti. Alex heltyi ja ryntäsi suukottelemaan munaa.
Koska osaat nyt puhua ja olet muutenkin elävä, sinulle pitää antaa nimi. Samassa ohi huristi bussi, josta raikasi Dingon Autiotalo.
Dingo! Siinäpä sointuva nimi! Niin munan nimeksi tuli Dingo.
Alex ja Dingo elivät rauhallista elämää Israelissa. Alex tienasi rahaa työskentelemällä kamelinkouluttajana.
Lopulta he olivat niin köyhiä, että Alex masentui, jätti Dingon kuolemaan autiomaahan ja lensi takaisin Suomeen.