tänään ja eilen sattui kaikkea kummaa, illalla juttelin hyvän ystävä kanssa ja haukuttiin yhdessä miehiä, kuinka sanat eivät koskaan taivu teoiksi, ja siitä kuinka hänellä kävi ikävästi ja ero tuli. aamulla heräsin puhelimen soittoon äidin sohvalta, puhelimen toisessa päässä oli toinen hyvä ystäväni joka ilmoitti että olen nukkunut pommiin. voi että ei ollu riemulla taas rajaa kun ei kerennyt aamukahvia keittämään. koulupäivä meni siinä aika nopeasti ohi ja yritin itse valua perässä. täällä sitä nyt dataillaan onnellisena DS:llä peiton alla. :)
pointti oli:
tärkein asia mitä ymmärsin tänään oli, että lempikarkkini on vadelma-salmiakki pääkallot. elämällä on taas tarkoitus.