älä uhmaa aukroriteetteja.
älä kuiskaa kaupungin keskellä.
joku kuuntelee ja joku katsoo.
vie sanasi varjoon, isoveli valvoo.
mieti missä kirjotat ja koska sanat sanot
miks se pitää tehä aina valheiden kera, joista molemmille koituu pelkkä muisto katkera, kun rakastaa, ja pettyä saa, niin ei tehtyä enää tekemättömäks saa
puhun ainoastaan, kolmest sanasta, jotka tähän mennes olis saanu jäädä sanomatta, ja ehkä huomenna, taas ne kuulla saan, toivon vaan ettei kukaan enää lausuis niitä turhaan
Koska sanat voi satuttaa, tuottaa tuskaa, tehä hetkest kauniin tai yöstä mustan, mutta turha niillon enää hakee luottamusta, jos on jo taustal liian monta petettyä lupausta
Kun totuuden tajuaa vihdoin, on valheet tehny arvet- syvät sydän viilloil, ja katumus on jo myöhästä silloin kun on katkeruus ja viha pakottanut ahdinkoon
Ehkä darras, ehkä vieläki känässä
perus kännimorkkis ajatukset pyörii päässä
kaduttaakin vähän, ehkä muutaman liikaa otin nytki
tässä hiljaa säkeitä skriivaan
väsyttää tosissaa mut on fiilikset ja inspaa
joten mikkiin kii ja spittaan tunteet ilmaan
ettei hävettäis yhtään tai enkä antaisi tän pilaa
niiku tän illan, nyt sua ikuisesti ilman
satuttaa et vasta jälkikäteen tajuaa
mitä on missannu mitä oikeesti haluaa
kaduttaa etten koskaan pyytäny sun numeroo
kertonu, miten tärkee mulle oot
one's life tää tilaisuus tuntuu kornilt
vaan usko rakkautee, ...
itken sun auraa, kädet kirjottaa
huulet laulaa ilmoille minkä sydän ilmottaa
kertosäe:
Ne kolme sanaa saattaa kaiken muuttaa
anna tunteen viedä vaik ois hetken huumaa
ei kukaan meist ihmisist pysty rakkautta tuomita
ja jos tunnet samoin kerro se ennen huomista
Tiedän ettei jokapäivä olis sellanen kun tänään
vielä itketää toisillemme, viel pahoi päivii nähää
mut siihenhä rakkaus perustuu että luotetaan
valmiina kestämään tänään ja huomenna
myötään ku vastatuules mitä vastaan tulee
en oo ehkä kaikkee sitä mitä musta kuulet
mitä muuta luulet mut huulet ei valehtele
luvatessa tulevaisuuden vaan meille kahdelle
halun nähdä hymysi kun silmät aukeaa, sairasta
painan otsalle haudetta
sattuu syvältä toisemme sen yli autetaan
lapsille ehkä nääki laulut lauletaan
nauretaan vanhana tällee halataan
kuinka pelättiin rakastaa kuinka oltii nii vakavaa
ehkä aikanaan mutta onnellinen aina
jos saan tuntee tänään tuntee ku silmäs suljet mun kainaloon
kertosäe
Iltasin mietin miten tytölle sen kertoisin
mitä sanoisin ja miten tähti silmiin katsoisin
suljen kuvas käsiin ja mietin tunnetko säkin samoin
vai tuleeko kaikki tää jälleen häviin
hymys, lämmin kosketus, kauniit silmät satumaan
on asioita jotka saa tunteet sydämestä valumaan
tunne sisäl, silti vuori jossain kaukana
vahvista sitä joka on ollu kauan haurana
et oo lämmin tuli joka sammuu kun hetken palaa
usko mun sanaan ja viereesi taas palaan
tuntuu helpolta vaan sanoo mitä tuntee
mut kuitenki usein ne sanat vaan sisäänsä sulkee
en voi jäädä miettiin haluun yhdistää kätes tieni
huomenna voi olla paljon jyrkempi jo tieni
ennen huomista haluun kertoo mitä tunnen
oot vikana mieles ku silmät illal mä suljen