Eile oltii laitilas ja voi eiiiii.. ne kaikki kaverit siellä.. Nyt taas muistin miten paljon samaa aikaan rakastan ja vihaan laitilaa :D
Mut iha uskomatont millane fiilis oli nähä niit tyyppei, ku joskus vaikutti mun elämäs sen 24/7, ja joitten ansiosta mä oon nyt mitä oon. Ihan käsittämätöntä. Ja siit on reilu VUOSI, ku olin monien niitte kans jutellu... Montamonta kaveria jäi näkemättäki, mut onneks näin ees joitakin<3 Voisin kirjottaa tähän listan niistä ihmisistä, joita mul on ihan TAJUTON ikävä täl hetkel..haluisin vaa halata niitä kaikkia, ja kertoo kui tärkeitä ne on mulle...
Ja nyt tuli todettuu, et yks hiennoimmist fiiliksist on se, ku näkee pitkäst aikaa jonku kaverin, ja ne hymyillen ilosena moikkaa ja tulee jutteleen.. mul on niin ikävä teitä...
Sshhh..
Hiljennä hetkeks aikaa liian vähän näiden kiireiden keskel
Liian vähän aikaa liian harvoin katson taakse
Liian vähän hyvii hetkii liian usein unohdan ne
Velkaa ihmisille jotka treenas vastuut
ja jotka fleidas kuvioist jo ennen velanmaksuu
Liikaa virheit joita ei voi enää tehä uusikskaan
liian moni tänään elää enää valokuvissa
Oon tehny asioita jotka oli pelkkii haavekuvia
ja moni hyvä tuttu on nyt pelkkä vastaantulija
Huomen samal tiellä minkä alotin jo eilen
moikataan jos me satutaan samoille teille
Ja vaikka kaikki tää hyvä loppuiskin tänään
jätän hyvästit ja nähään sit ku tuun mun tieni päähän
Jokainen huono selitys ja jokainen vedätys jokanen esitys
Mut en enää pelkkää eläny
ne teki musta tällasen mitä oon tänään
Mut jos vois kääntää kelloi vaan taakse edes vähän
palata ja selittää mitä oikeesti tarkotin
Kohdata ne kaikki virheet kasvoista kasvoihin
täl kertaa pitää pelaa korteilla jotka annettiin
Mun tarkotus ei ollut satuttaa ANTEEKSI
En aina sanonu niit oikeit asioita
sen takia oon kelannu niit ihmisii joita
Oon laiminlyöny tai unohtanu vanhan tullen
kelaten vaa että niistä vielä varmaan kuulee
Niihän sitä luulee mut harva toiveit täyttää
Todellisuus on harvoin sitä miltä näyttää
joka mahdollisuus sun pitää ottaa käyttää
Koska toka tilaisuus voi olla myöhästä...