IRC-Galleria

Eilen tuomittiin pitkän linjan kunnallispoliitikko Olavi Mäenpää sakkoihin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Lainaan tähän tekstiä Olavin omasta blogista, johon pääsee jutun alla olevasta linkistä!

Olavi Mäenpää blogissaan:

Vaikka valtakunnansyyttäjä Kalske ja kiihoittamisjuttuni alullepanija Mikko Puumalainen saivat arvattavasti tämänpäiväisestä Helsingin käräjäoikeuden langettavasta tuomiostani erektion, ei heidän pidä luulla, että orgasmi olisi vielä lähelläkään. Suuri enemmistö suomalaisista ei nimittäin heidän kiihoittumistaan hyväksy. Tulenkin valittamaan tuomiosta hovioikeuteen, jossa luonnollisesti vaadin suullista käsittelyä.


Valitettavasti Suomi on hiljaa luisunut tilanteeseen, ettei ennen ylpeilyn aiheena olleesta sananvapaudesta ole rippeitäkään jäljellä. Ei ole kaukana hetki, kun joudumme teippaamaan yöksi suumme kiinni, jottei unissa puhuisi totuuksia esim. rikoksiin syyllistyneistä maahanmuuttajista. Aviopuoliso voi nimittäin sinut ilmiantaa ja tuomio tulee - takuuvarmasti! Suun teippaaminenkaan ei kohta riitä, sillä pian olemme niin syvällä humanismin suossa, että pelkkä ajatuskin riittää tuomitsemiseen. Rikoslain "kiihottamispykälä" antaa siihen jo mahdollisuuden.

Toivoisinkin jonkun oikeusoppineen tutkivan ja antavan syvällisen analyysin, kuinka on mahdollista, että syyttäjät johtavat näissä kiihoitusoikeudenkäynneissä 100 - 0?

Jäämme odottamaan seuraavana Halla-Ahon vuorenvarmasti saamaa syytettä ja tuomiota. Vaikka en kovin suurta arvoa hänelle annakaan, niin siitä huolimatta käy hieman häntä sääliksi. Totuuksien politiikka on kovaa leikkiä. Jo nyt on ollut merkkejä ettei Halla-Ahon kantti kauan kestä.

EU-ehdokkuuden löysässä hirressä roikkuminenkin on taatusti häntä osaltaan syönyt. Lasten leikkiä oli ajat, jolloin hän sivuillaan kehotti turkulaisia olemaan antamatta minulle ääntään vaaleissa. Tai, kun hän puhelimessa lyömämme "kättäpäälle" sopimuksen jälkeenkin jatkoi edelleen tekaistujen "kolehtijuttujensa" kirjoittelua. Sen verran hänestä sentään löytyi miestä, että maksoi reilusti häviämänsä 10 euron vedon.

Arvoisat lukijat! Älkää missään nimessä sekoittako allekirjoittanutta perussuomalaisiin. Perussuomalaiset - Timo Soinin johdolla - yrittävät harhauttaa Teitä teeskennellyllä isänmaallisuudellaan. Todellisuudessa heillä ei ole tiukan paikan tullen rohkeutta puolustaa suomalaisuutta. Heistä esimerkkinä olkoon Turun kaupunginvaltuutettu Maria Lohela. Hänellä ei ole ollut rohkeutta nostaa esille harjoitettavan maahanmuuttajapolitiikan epäkohtia, vaikka mahdollisuuksia pidetyissä kokouksissa olisi ollut. Viimeisessäkin kokouksessa jäin mielipiteineni yksin. Ainoassa koko kevään aikana käyttämässään 2-3 min. puheenvuorossa hän yritti selittää jotain Itämeren suojelusta.



Olavi Mäenpää


Olavi Mäenpään rehellisestä taistelusta suomalaisuuden ja suomalaisten puolesta enemmän mm. täältä:

http://olavimaenpaa.blogspot.com/

"Toiston merkitystä ei voi koskaan liikaa alleviivata" - Kai Michael Aalto




Suomen lähiöissä kytee aikapommi, jonka laukeaminen on osittain suorassa suhteessa maahanmuuttajien integroimisen epäonnistumiseen kantaväestöömme. Suomalaisen kantaväestön köyhyys ja kaikkinainen sosiaalinen syrjäytyminen ovat suomalaisten kompaktilähiöiden perustavanlaatuisia ongelmia. Köyhyyden rajaksi tällä hetkellä määrittelisin bruttotuloina esim. yksinasuvalla 900e kuussa. Väestömme suhteellisen köyhyyden on todettu Suomessa olevan n. 11 % (2007).

Suomessa sosiaalietuisuuksia on 1990-luvun lamasta lähtien voimakkaasti karsittu ja indeksikorotuksia jätetty tekemättä. Lähiöissämme etenkin kasvukeskuksissa tämä on vaikeuttanut huomattavasti köyhien toimeentuloa johtaen mm. leipäjonoihin, psykososiaalisten ongelmavyyhtien lisääntymiseen ja huumausaine- sekä päihdeongelmien lisääntymiseen ja yleensäkin kaikenlaisen yhteiskunnallisen fyysisen ja psyykkisen pahoinvoinnin kasvamiseen. On ollut havaittavissa jopa myös niin sanottua akanvirta-ilmiötä, jossa väestö muuttaa paremman elämän ja halvempien kustannusten toivossa takaisin maaseudulle.

Lähiöidemme oman suomalaisen kantaväestön kurjallistuminen entisestään on ollut omiaan aiheuttamaan katkeruutta kantaväestön keskuudessa, kun samoista sosiaalietuisuuksista on nyt samoissa elinolosuhteissa ja asuntoalueilla taistelemassa kulttuuriltaan -aina uskontoa myöten- nyt täysin vieras maahanmuuttajien yhä lisääntyvä sankka joukko.

Kulttuurien yhteentörmäys on ilmanmuuta väistämätöntä, kun esim. kaksi niinkin erilaista kulttuuria kuin islam ja pohjoismaiseen kristillisyyteemme rakentuva valtakulttuurimme kohtaavat. Juuri kun me suomalaiset olemme yrittäneet tottua hyväksymään romanikulttuurin välttämätömät "salaisuudet", tulee nyt yhä kovempia paineita: sharia-laki kokonaisuudessaan, ympärileikkaukset, halal-teurastukset, naisten hunnutus ja muukin aivan käsittämätön alistaminen, unohtamatta sitä, että jokaiselle todelliselle muslimille uskossaan vankkumaton kristitty on koiran veroinen.

Eduskuntavaaleissa 2003 lähiöiden armeijat nousivat ensi kerran vastarintaan Helsingissä Perussuomalaisten listoilla olleen Tony Halmeen rohkeiden,rehellisten, ryhdikkäiden ja pelottomien omaa kansaamme puolustavien retoristen lausuntojen ja kokonaisvaltaisen esiintymisen johdosta. Tohtori Jussi Halla-aho yritti epäonnistuneesti ottaa Tonyn manttelinperijän paikan, muttei onnistunut -minun käsittääkseni lähinnä siksi, ettei hän ymmärtänyt tavallisen köyhän ja unohdetun kansan merkitystä maahanmuuttokriittisessä taistelussaan. Eikä tohtori Halla-aho tulekaan menestymään niin kauan, kun hän ylenkatsoo yhtäkään lähiöiden syrjäytynyttä oman kansamme hädänalaiseen väestönosaan kuuluvaa yksilöä.

Ongelma on yksinkertaisesti aina ollut ja tulee aina olemaan se, kuinka lähiöidemme köyhän, unohdetun ja vähäosaisen kansanosan armeijat saadaan aktivoitua liikkeelle, nyt ensitilassa äänestämään. Sillä lähiöiden armeijoiden nousun tai tuhon myötä omakin suomalaiskansallinen kulttuurimme tulee ennenpitkään nousemaan tai kaatumaan. Enää ei ole varaa kompromisseihin!

Turku on Suomessa toistaiseksi ainoa kaupunki, jossa lähiöiden potentiaaliset äänestäjät on saatu liikkeelle aina 1990-luvun alusta lähtien. Suomen Kansan Sinivalkoisten (SKS) puheenjohtaja Olavi Mäenpää lyö vaalit toisiensa jälkeen - varsinkin kunnallisvaaleissa - henkilökohtaisilla äänimäärillä jopa istuvat kansanedustajat ja ministerit. Valitettavasti hänen kannatuksensa ei vielä toistaiseksi ole riittänyt kansanedustajanpaikkaan.