oon ottanu larasta sellasen joulusen kuvan.
en laita sitä tänne vitun_rämään.
koska tää ei lisää kuvia enää tänne mun päivikseen.
et jos joku haluu sen ni voin sendii sen e-mailiin.
ja sit seki viä et tää fakin_galtsu poisti mun hienon merkinnän
glorian riehumisista ku yritin lisätä tätä merkintää.
kertokaapa ylläpito että mitä te aiotte tehä että mä saan
sen merkinnän tänne takas ???? :)
"jos ei tän vuoden puollella ni ens vuoden puolella sitte."
-Andy McCoy viime uutena vuotena.
Kun sut tapasin,
tiesin et sust en taho luopuu,
sä teit mut onnelliseks,
olit mulle kaikki,
Pystyit musta huolen pitää.
Meni vuosia kolme,
pilasin kaiken
mitä oltiin rakennettu,
en ois tahtonut niin käyvän.
Nyt kadun sitä.
Nyt vuodenkin jälkeen sua kaipaan,
tuntuu pahalta ajatella sua,
nähdä sua
ja kuulla sun ääntä.
Mut sen tiedän sua en saa bäkkii enää koskaan.
Mulla oli joskus ystäviä,
mihin ne ovat nyt kadonneet?
Kuka ne on varastanut?
En tiedä, ne vaa ovat hävinneet.
Osa muuttanu kauas
osa puhunu musta paskaa muille
Miten kaikki on menny näin?
Miten oon vuodessa voinu pilata näin paljon?
Must tuntuu pahalta ajatella menneitä,
päivä päivältä on vaa vaikeempaa jatkaa eteenpäin.
Menneet painaa liikaa enkä osaa niistä irti päästää.
Ne vaa seuraa mua joka paikkaan
vaikken tahtos.
Oon tehny elämästä vaikeeta,
tein väärät valinnat.
Nyt mul ei oo enää paljoo mitää,
ei omia päätöksiä,
ei valintoja
kaikki tehdään mun puolesta.
Jotkut miettii miksen laita vastaan?
ei, must ei oo siihen.
Sillon must tuntuu vaa enemmä siltä et oon paska ihminen.
Mä tiedän oon paska ihminen,
ei sitä muuta mikää.
Nykyään ei voi ees luottaa kehenkää,
netki joita luulee ystäviks puhuu vaa paskaa selän takana,
haukkuu ja dissaa ko ne on muiden kavereiden kanssa.
Mun elämäs ei oo enää sisältöö.
Ennen olin kavereitten kans
tehtii kaikkea hauskaa
mitä nyt teen?
Istun kotona, dataan ja katon telkkuu.
Ei mua ees enää kiinnosta mikää,
ei yhtää mikää.
Tää kaikki miettiminen on vieny multa voimat,
päivä päivältä tuntuu vaa enemmän masentuneelta,
joinaki päivinä haluis vaa lähtee pois,
mutta en pysty edes siihen.
En pysty tekeen enää mitään,
en yhtää mitään,
en jaksa enää välittää mistään.....
Meillä ois ollu tänää locking-tunti reeneissä. ;_____; Ja mie en kerenny ees kattomaan, saatikka et oisin voinu tanssia. Joskus tää maailma on tosi epäoikeudenmukainen paikka! Vaikkakin sen sijaan löysin lakkiaismekon ja sain uuden paidan, mut silti... Lockingia... ;__;
Nonni. nyt särkee sit oikeata etuhammastakin. Kiva. Vissii painan näitä alahampailla jatkuvasti tai jotain. Emt. En tykkää. :< Vitun posliinihampaat.