IRC-Galleria

Kun sut tapasin,
tiesin et sust en taho luopuu,
sä teit mut onnelliseks,
olit mulle kaikki,
Pystyit musta huolen pitää.

Meni vuosia kolme,
pilasin kaiken
mitä oltiin rakennettu,
en ois tahtonut niin käyvän.
Nyt kadun sitä.
Nyt vuodenkin jälkeen sua kaipaan,
tuntuu pahalta ajatella sua,
nähdä sua
ja kuulla sun ääntä.
Mut sen tiedän sua en saa bäkkii enää koskaan.

Mulla oli joskus ystäviä,
mihin ne ovat nyt kadonneet?
Kuka ne on varastanut?
En tiedä, ne vaa ovat hävinneet.
Osa muuttanu kauas
osa puhunu musta paskaa muille
Miten kaikki on menny näin?
Miten oon vuodessa voinu pilata näin paljon?

Must tuntuu pahalta ajatella menneitä,
päivä päivältä on vaa vaikeempaa jatkaa eteenpäin.
Menneet painaa liikaa enkä osaa niistä irti päästää.
Ne vaa seuraa mua joka paikkaan
vaikken tahtos.

Oon tehny elämästä vaikeeta,
tein väärät valinnat.
Nyt mul ei oo enää paljoo mitää,
ei omia päätöksiä,
ei valintoja
kaikki tehdään mun puolesta.
Jotkut miettii miksen laita vastaan?
ei, must ei oo siihen.
Sillon must tuntuu vaa enemmä siltä et oon paska ihminen.
Mä tiedän oon paska ihminen,
ei sitä muuta mikää.

Nykyään ei voi ees luottaa kehenkää,
netki joita luulee ystäviks puhuu vaa paskaa selän takana,
haukkuu ja dissaa ko ne on muiden kavereiden kanssa.
Mun elämäs ei oo enää sisältöö.
Ennen olin kavereitten kans
tehtii kaikkea hauskaa
mitä nyt teen?
Istun kotona, dataan ja katon telkkuu.
Ei mua ees enää kiinnosta mikää,
ei yhtää mikää.
Tää kaikki miettiminen on vieny multa voimat,
päivä päivältä tuntuu vaa enemmän masentuneelta,
joinaki päivinä haluis vaa lähtee pois,
mutta en pysty edes siihen.
En pysty tekeen enää mitään,
en yhtää mitään,
en jaksa enää välittää mistään.....