IRC-Galleria

Kaikki ei ollu sitä milt näytti...

Lisää tämä blogiisi;
Jos sinulla niin ikävä jotakuta, että voisit juosta 30 asteen pakkasella hänen ovelleen asti 'boxereilla' oli kilometrejä kuinka hevetisti tahansa, lisää tämä itsellesi♥

R.I.P musti rakastan sua!

12 vuotta kerettii tuntee ja kaikkee kokee, monta kertaa karkasit etittii sua ain kaikkialt, mut silti sä palasit aina kotii eli kyl sul oli tääl hyvä olla<33, mut kai sit siellä taivaas on parempi olla ; (((( en tuu ikinä unohtaa Sua<3333
________________________

Jos nyt mua kuulet niin otan avaimen salaa
Laitan sen lukkoon sisään ja muistojen kirjan avaan
Sitä halaan luen sana sanast kannesta kanteen
Ja tunnen kuinka vajoon takaisin muistojen hankeen
Käsis kahleet joita en saa irti koskaan
Tosin haluun kaiken muistaa enkä niitä irti ottaa
Mut nyt nukahdan mä hiljaa sun muistollesi
Sekä lupaan tuoda joka joulu kynttilän haudallesi

Olit mulle tärkee sekä olit mulle rakas
Olit mulle hyvä ystävä sä olit mulle parasta
Ja takas vaan sut haluaisin vaikka millä hinnal
Jos voisin nostaisin sut takas maanpinnal
Mut nyt varmaan seuraavan kerran nähdään arkussa
Loppuelämämme taivaassa räplätää harppua
______________________________________
Rest in peace on vikat sanat jotka sulle jää
Rest in peace on sanat jotka kuulet sä
_________________________________
Tääkin kaikki tapahtuu vaan välil maan ja taivaan
Jotkut tippuu puolivälis elämämme laivaa
Mut mä lupaan että mä tuun muistaan sut aina ja
Jälleen nähään sit kun on mun vuoro olla vainaja
Kävi se sit tänään ensi viikolla tai huomen
Niin mä lupaan pitää susta prinsessani huolen
Taivaan tuolla puolen jossain pilvien takana
Mä tulen vielä kuiskaan korvaas "sä olit mulle parast!"

Niin julmaa on tää maailma.
susta jouduin luopuun ja
jatkaa elämää eteenpäin ilman sua.
En pysty siihen ilman etten miettis sua joka päivä,
joka hetki.
Onneks sain sentään tuntea sut :)<333

Kiitos rakas Bob että olit luonani sen hetken verran.. Oot mulle tärkee aina vaikken sua nää...

Mie en tajua enää miten jotaki voi näin paljon kaivata..

jos sua ei ois ollut
niin olisin keksinyt sut
ois susta samanlainen tullut
mitään en ois muuttanut

ohikulkijat luulee
minun seinille puhuvan
tyhjyyteen he sanovan mun kuulee
sua aina rakastan

tahdon susta kiinni pitää
vaikken sua oikeasti enää nää

en tahdo irtikään päästää
taas ilmestyt vierellein
on pakko itseään säästää
sen velkaa sulle jäin

olet joka ikinen yön ääni
kukkamerestä poimin sut
hyvä ajatus sisällä mun pääni
kun elämä on suuttunut

oot valona mun tiellä
silloin kun on vaikeaa
hullummaksi olisin tullut vielä
jos sua ei ois ollutkaan

jos sua ei ois ollut
niin olisin keksinyt sut
vuoteeseeni kuvitellut
sulle kadulla puhunut

hiljaisuutena öissä
ääriviivoissa pihakoivun
ilman sua oon kuin vöissä
ilman sua lakastun

saanhan susta kiinni pitää
vaikken sua oikeesti enää nää

en tahdo irtikään päästää
siis ilmestyt vierellein
on pakko itseään säästää
sen velkaa sulle jäin

olet jokaikinen yön ääni
kukkamerestä poimin sut
hyvä ajatus sisällä mun pääni
kun elämä on suuttunut

oot valona mun tiellä
silloin kun on vaikeaa
hullummaksi olisin tullut vielä
jos sua ei ois ollutkaan

ei sua minusta voi erottaa
jäät osaksi mieleni maisemaa

kiitos
kun olit totta hetken
nyt mun täytyy tästä jatkaa
vierelläni teet loppuretken
vaikka se ois kuvitelmaa

olet jokaikinen yön ääni
osa lempeää valon kajoa
kesäsateena saavut elämääni
en kuivuuteen hajoa

oo valona mun tiellä
silloin kun on vaikeaa
hullummaksi olisin tullut vielä
jos sua ei ois ollutkaan

kamala ku tuli ikävä tiaa ja emppuu ja sonjaa ;((
empun nään sentäs perjantaina. tian nään maanantaina. sonjan nään joskus kesällä jos sillonkaa.
jee.

Jokaisen askeleen jonka otan
Jokaisen liikkeen jonka teen
Joka ikinen päivä
Jokakerta kun rukoilen
Kaipaan sinua

Ajattelen päivää
Jolloin lähdit pois
Mikä elämä se olikaan
Mikä ystävyyssuhde rikkoutuikaan
Kaipaan sinua

Me tavattiin toisemme ihan kersoina, mä olin kai 3, sä 5. En muista, mitä sillon ajattelin susta, saatoin miettiä, et mitähän toi tyttö nyt oikeen tuumaa musta? Meidän mutsit tuns, ne aiko meist kaverit tehä. No, sit lopult me tutustuttiin ja me alettiin olee aina vaan enemmän ja enemmän yhdessä. Lopulta, ei tehty oikein mitään, ilman toisiamme. Sit mä täytin 7, alotin koulun. Siellä jokaikisen välitunnin vietin sun luonas, me tehtiin kaikkea yhdessä, lumisotaa, lumiukkoja ja kaikkea muuta. Joku mua kiusas ala-asteel - sä aina puolustit, opetit mulle, et pitää taistella, ei saa luovuttaa, sen mä oon sulta oppinu, enkä sitä todellakaan aio unohtaa <3 Me kasvettiin yhdessä, käveltiin vierekkäin ja tehtiin kaikkea. Oltiin erottomattomat, parhaat ystävät. Kunnes koitti se kohtalokas hetki, sä sanoit, et te muutatte. Sillon olin 11, sä 13. Mua kouras, joudun luopumaan mä ystävästä parhaasta. Kuka mua nyt puolustaa, kun poissa oot? En tiennyt silloin vastausta, aina kun joku kiusas, mietin vaan sua ja sun sanoja, sain siit ihmeellistä voimaa, opin antaan kiusaajille kunnol takas ja nyt sun ohjeiden avul vihdoin oon oppinu voittaa vastoinkäymiset. Yhes vaihees pienes riidas oltiin, siinki kyse vaan väärinkäsityksestä, joka sit lopulta sovittiin. Sä kävit aina välil Porvoos mun luona ja aina kun me nähtiin, kelasin, miten paljon mä sua voinkaan arvostaa. Mä vaan kokoajan nyt odotan, et sä tulisit mun luokse, ottaisit kädestä ja sanoisit, ettei mun enään tarvi jäädä yksin, ettet sä enää lähtis pois. Mutta mä tiedän.. Aina kun sä tulet, sä myös pian menet. Sä et välttämättä halua, mutta sun on pakko. Me ollaan nuoria, mut silti koettu ihan hemmetin paljon yhessä. Tokihan riitojakin ollut matkassa - ne aina sovittu ja sit tullu peräs viiskyt hyvää hetkee, ei niitä voi pyyhkiä mitään. Nyt sitä on oikeesti tullu hirvee ikävä, tuijottaa vaan kokoajan sun kuvaa - kelloo ja sit pihaa, toivoen, et sä istuisit siellä keinulla, hymyilisit ja kutsuitit mut sun luo.

<3

Yhtäkkiä tunnen että joku istuu minun vieressä ja katsoo minua.
Katson viereeni mutta en näe mitään.
Tunnen että jokin koskettaa minua varovasti tassulla.
Se olit sinä Aku
Olit tullut katsomaan minua sieltä koirien taivaasta.
Lepää rauhassa, ystäväni.

Taas valo viiltää taivaanrantaa, se päivän yöstä erottaa.
On tullut aika pois se antaa, jota niin paljon rakastaa.
Sen järjellä me ymmärrämme, toinen lähtee, toinen jää,
vain pieni lapsi sisällämme ei tahdo sitä käsittää.
Hyvää matkaa, hyvää matkaa, kulje kanssa enkelin.
Hyvää matkaa, hyvää matkaa, sinua paljon rakastin.

Nukut unta ikuista,
mikään ei sinua estä.
Rakastan sinua nyt ja aina,
vaikka lähdit taivaaseen,
mikään ei saa sinua sydämestäni saa pois,
vaikka mitä tulla vois.
Voit kulkea rajalla iäisyyden,
mutta lupaa minulle yksi asia,
uniini saavu jokainen yö,
hauku, kun sydämeni sinulle lyö.

Pieni mä olin
vielä itsekin
kun koiranpennun syliini sain.
Saaneeni tiesin
mä tosi kaverin,
et leikkikalu ollut sä lain.
Sinä kasvoit mun vierelläin.
Kuinka hyvä on ollutkaan näin.

;: Sä oot mun pieni rakas ystäväin,
juosta kanssas mä sain lailla tuulen.
Niin lämmin tunne herää sisälläin,
kun sun haukkuas vain mä jostain kuulen :;

Usein mä tunsin
mua ymmärrä ei
koko maailmassa varmaan kukaan.
Tieni kun metsään
ja poluille vei
vain sinä silloin kelpasit mukaan.
Alla puiden joskus itkinkin.
Ja sun turkkiasi silitin.

;: Sä oot mun pieni rakas ystäväin.
Juosta kanssas mä sain lailla tuulen.
Niin lämmin tunne herää sisälläin
kun sun haukkuas vain mä jostain kuulen. :;

Yhteinen aika pian lopussa on.
Sitä hyväksyä on vaikeaa.
Päivät nuo, leikit ja riemut auringon
taivaanrannan taakse katoaa.
Pian sammuu säde viimeinen.
Siitä kiinni pitää voi mä en.

;: Sä oot mun pieni rakas ystäväin
juosta kanssas mä sain lailla tuulen.
Niin lämmin tunne herää sisälläin
kun sun haukkuas vain mä jostain kuulen :;

Olit mulle koira sä rakkahin,
sitä aikaa en voi saada takaisin.
En pyydä sua luokseni tulemaan,
siellä missä on hyvä, ole siellä vaan.

Sinä tulit suoraan sydämeeni,
sinä toit lohdun murheeseeni.
Sinä olit pieni, mutta silti suuri niin,
jäät luokseni ainiaaks ajatuksiin.

Nuku rauhassa pieni koiraenkeli,
joka siipiään maailmassa kokeili.
Lennä takaisin koirien maailmaan,
sinne mistä tulitkin aikoinaan.

On ikävä suuri ja loputon,
mut sinun onnesi yksin tärkeintä on.
Tule uniini, tule tuulenhenkäyksiin,
tule elämäin illan ja aamun ruskotuksiin.

itken sun tähtesi jälleen,
on pimeempää sun lähtösi jälkeen,
haluun kuulla äänesi jälleen,
on hiljaista sun lähtösi jälkeen,
ja nyt kun sydän kaipaa taas sua,
vaikken takas saa sua, aina rakastan sua.

Hiljaa lähestyy aikasi sun , mun syliin nukahtaa voit , sun ikiunestas et herätä voi .
Sinua mä kaipaan .
Kun sun tähtisilmin mua pyysit huolta pitää , yritin vain ..
Sun kanssas ihania hetkiä koin .
Mä olin itsekkin vielä pien ku sut syliini sain .
Nyt sun aikasi oli koittava ja sua ikinä enään en näkeä voi , ikävöin sua Aku<3


Sä oot jo siellä kaukana , sua enemmän ja enemmän kaipaan vaan..
Mutta näköjään kaikki tämä totta on.
Muistatko vielä sen sylin lämpimän johon hyppäsit kun pieni olit..?
Ja kun kasvoit aina istuit varpailleni mun.
Sä nostit katsees taivaaseen ja katsoimme molemmat illalla ylös taivaalle...
Tuntui kuin kaikki olisi haihtunut ilmaan mutta vain me kaksi olisimme jääneet siihen paikkaan...
Ilman sinua..
Kaikki tämä on..
Niin..
Kamalaa..
Sitä ei pysty sanoiksi pukea kuinka pahalta minusta ja monista muista tuntuu..
Lähtösi tuli niin yllättäen.
Mikset kertonut että aikasi päättyy täällä näin?
Täällä on niin turvatonta kun olet kaukana poissa!
Mutta sinun oli kuitenkin kuljettava omaa tietäsi,tietä,jonne emme olisi sinua vielä pitkään aikaan päästäneet!
Tulisit iltaisin huoneeseeni ja nukahtaisit viereeni...
...Tuntisin silloin edes hieman turvaa...