IRC-Galleria

Nyt siitä sitte tais tulla iso poika kerta heitollla, tuolla se nytkii eteisessä kävelee. :)
Hurjan kipee se on vieläki, täytyy kai jättää 1-vuotisneuvola tänään välistä, vaikka oiskii ollu kiva, kun ois ollu oikeena päivänä.
Eilen juhlittiin, kiitos kovasti kaikille vieraille!




Me isäsi kanssa seisottiin
käsi kädessä tässä
ja juteltiin ihan hiljaksiin:
"No nyt se on elämässä."

Sinä olit ihan pikkuinen,
ehkä viikon vanha vasta.
Minä sanoin: "Pilvi kukkasten
kai ympyröi tätä lasta,

ja perhoset, lintuset untuvapäät
tuntuu lentävän korin yllä."
Isä kysyi: "Näkyjäkös sinä näät?"
Ja minä: "No ihmeitä kyllä."

Sinä olit se ihme tietysti
- vaikka poruun puhkesitkin.
Imit minusta maitoa nälkääsi.
Minä ilosta nauroin ja itkin.

"Sill' on ripsissä tähden säkeneet",
isäs naurahti ja keksi:
"Sen varpaat on puolukan raakileet."
Ja hän puki sinut puhtoiseksi.

Sinä nukuit. Oli talo hiljainen.
Löi kolmisin sydämemme.
"Tästä tulee kai hyvä ihminen",
me puhuttiin toisillemme.

Äitin iso poika <3

Aamulla herätin pojan syömään klo 7.15 ja sen jälkeen sai pari mukillista maitoa, kun sit piti olla loppu aamupäivä syömättä. Kymmenen aikaan soittelin Pasille ja sainpa kuulla, et mun puhelimen kello ei ollut päivittynyt talviaikaan eli meil oisi pojan kaa ollut aamulla viel tunti aikaa syödä eli joutus olee tunnin pidempää syömättä.. :/ Puol kakstoista (talviaikaa, edelliset ajat siis kesäaikaa) mentiin pojan kanssa äitelle tuohon naapuriin, ko lupautu lähtee kuskiks sairaalaa. Paikalle ko päästiin, niin Pasi tuli samaan aikaan parkkipaikalle suoraa töistään ja mentiin yhdessä lastenosasto 1:lle. Meidät ohjattiin heti huoneeseen 6 ja poika sai sairaalavaatteet päälleen. Pasi tuli siis ihan vaan kattoo mihin mentii ja sit lähti hetken päästä käymää kotona vaihtaa vaatteet & lenkittää koirat. Lääkäri kävi kuuntelee pojan keuhkot, kokeileen masun ja tutkiin korvat & suun. Kaikki kunnossa eli odoteltiin pojan ja äiten kanssa ja leikitettii jo nälkäistä pikkumiestä.. Kohta lääkäri tuli hoitajien kanssa laittamaan kanyylin pieneni käteen, yrittivät saada mut lähteen huoneesta siks aikaa mut olin mieluummi pojan vieressä ko muutenkin jännittää niin kovasti sairaaloita (jouduttu käymään korvista tutkimuksissa eikä ne oo mtn kivoi pienen mielestä) ja muutenkin vierastaa vielä. Kanyylin saatuaan poika rauhoittui aika pian mun syliin ja odoteltiin, kunnes lähdin saattaa Wiltsua hoitajan ohjaamana kohti magneettikuvaushuonetta.. Sain mennä mukaan nukutukseen asti, ko pyysin. Poika ei halunnut pois mun sylistä millään eli nukutettiin syliin sitten.. Meni kyl hirmu nopeeta, taju oli pois pieneltä heti ko lääkäri alko laittaa nukutusainetta ja muuttui siis aivan veltoks. Sit ne hoitajat jo kaappaskin lapsen ja käski mut pois, itkuha siin tuli ko pääsin ulos sielt huoneest.. :( Harhailin hetken aikaa ko en muistanut enää lainkaa reittiä takas lastenosastolle, jonne Pasin oli tarkotus ilmestyä.. Kysyin neuvoa pari kertaa ja löysin oikeeseen huoneeseen.. Pasi oli jo tullut, just sen jälkee ko olin lähtenyt saattaa lasta. Äite lähti ja mentiin Pasin kanssa kahvioon, ko mä tajusin, etten ollut syönyt koko päivänä ko jännitin niin sairaalareissua.. Kahviosta mentii takas huoneeseen odottelemaan, kunnes hoitaja haki meidät heräämöön. Poika oli jo hereillä, mut tosi rauhallinen ja ihan tokkuraisena vaan makaili. Matkalla nousi masulleen tutkimaan minne mennään ja huoneessa alkoi herätä jo paremmin ja pyrkiä ylös sängystä. Hirvitti, ko pojalla kanyyli & letkut kädessä ja toinen oli niin vauhti päällä. Pieni sai vettä oikein tuttipullosta ja vaalenpunaisen tutin lastenosastolta omakseen, oli ihan vauvana :) <3 Saatiin syöttää marjasosekin, jonka olin ottanut mukaan kotoa evääksi ja hyvin ruoka maistui ja pysyikin masussa. Posket alkoi taas punottaa kunnolla, viime viikon oli parvorokko ja poika tuntui lämpimältä, mut muuten normaali. Saatiin kanyyli irti ja päästiin lähtemään kotiin, ko oltiin 2,5 tuntia leikitty vauvan kanssa siel omassa nurkassamme. Kotimatkan pieni oli ihan tosi rauhallinen, perillä käytiin äitellä syömässä ko kutsui meidät ja hyvin meni pari annosta perunamuusia lihan kera alas :) Lämpö laski nopeesti, mut kotona ei pieni jaksanut kauaa leikkiä, ko jo uni vei voiton. Tuloksia odotellaan ja jos korvan rakenne on normaali, niin leikkaus olisi 19.11. Mentäisiin tuonne samalle lastenosasto 1:lle jo klo 7, mut nyt on paljon varmempi olo ko on tuttu osasto ja nukutus + heräily on nähty.. Oon pimeen väsynyt ko viime yönä heräilin 20min välein sit, ko puol kolmen jälkeen sain viimein unen.. Vaan nyt se on ohi :) <3

Ainiin, ostettiin pojalle puinen isohko koottava poliisiauto ko oli kuvaukses.. Se, pojan sairaalaranneke ja sarjakuvalehti magneettikuvauksesta saapi olla muistoja tästä päivästä :) Ja otin mä pari kuvaakin, mut ne on puhelimessa..

Käytiinpä tänään KOKSissa ja samalla saatiin uusia mittoja pikku isännästä:
paino 7040g
pituus 64cm
py 43,2cm

iso ukkohan tuo jo on :D

Voihan Jutta Urpilainen tätä uutta meininkiä.. Pomppasi sitten aimo annoksen etiäpäin päätös siitä, että galtsu saa jäädä. Ohhoijaa!

Emppu siirtyi viikonloppuna isojen tyttöjen sänkyyn ja yöt parani kummasti :)

Aika menee nopeesti <rakas>

Paino 12,8 (12,060)
Pituus 85 (78)
Pään ymp. 49,5 (48,8)


Terveydenhoitaja kirjoitti näin: Menevä poika.Pituutta reippaammin tullut, suht: paino laskussa. Kiipeilee,palloa potkii ja heittää.Puhetta ymmärtää.Joitakin sanoja tulee.

ELÄ KOSKAAN jätää roskiskaappia auki!

(Mea näki tietenkin houkutuksen ja vetäisi kahvin suodatinpussin alas ja kun menin kattomaan, niin siellä oli lattialla vähän siivoomista )

Ja voin sanoa että on aikalainen kauhu kakara..

<rakas> <rakas>