IRC-Galleria

Mentiinpä kuulokeskukselle klo 8.30 ja puolitoista tuntia myöhemmin poika oli kuullut elämänsä ekat äänet.. :') Istuskeli mun sylissä leikkimässä ja katselemassa kirjaa, jota isänsä esitteli, kun meni yhtäkkiä vakavaks, kallisti päätä, tsekkas isäänsä ja sit mua.. Seuraavalla kokeilulla kiemurteli ja lopulta vaan tuijotti lamppua aivan hämillään osaamatta reagoida sen enempää siihen, et pään sisällä tapahtui jtn kummallista.. Kun sit molemmat kojeet oli aktivoitu pojalle sopiviksi tietokoneen ja kokeilujen avulla, oli poika isänsä sylissä ja molemmat kojeet laitettiin päälle 1.tasolle (kuulee erilaiset äänet, muttei liian voimakkaana).. Halas isäänsä tiukasti, pari kyyneltä tipahti poskelle, ilme oli häkeltynyt ja katseli ympäriinsä kuin etsien jotain.. Sit alkoi kiinnostamaan, kun näytettiin keppiä, joka pitää ääntä, kun sitä kääntää.. Otti sen kepin käteensä ja pyöritteli sitä, kaikki tavarat, asiat ja ihmiset oli yhtäkkiä ihan uudella tavalla kiinnostavia.. Pasi sanoi jtn Wiltsulle ja Wiltsu jäi vaan tuijottamaan, muttei säikkynyt. Mä en uskaltanut puhua sanaakaan, ko jännitin et poika pelästyis taas, ko tulis liikaa ääniä yhtäaikaa. Sit ko puhuin, tuntu ko poika ei ois enää ees ihmetellyt koko asiaa, niinko se kaikki oisi jo nyt vaan mielenkiintoista ja mukavaakin, vaikka pieni olikin ihan väsynyt ja jo sen vuoksi hieman kiukkuinen. Jos poika ei kummemmin enää pelästy ääniä tänään, niin huomenna vaihdetaan 2.tasolle. Sit parin päivän päästä 3.tasolle, jos siltä tuntuu ja lopulta 4.tasolle, joka on se korkein taso. Ihan sen mukaan edetään, mikä tuntuu pojalle sopivalta vauhdilta, mut tavoite oisi, et oltaisiin päätasolla sitten, kun on seuraava kuulokeskuskäynti 23.12. klo 12.

Saatiin kaks isoa laukullista tavaraa liittyen pojan kojeisiin. Piuhoja, pattereita, kuivuri, matkakuivuri, varaosia, opasvihkoja, työkaluja ja vaikka mitä.. Sit viel pehmokoala, jolla silläkin on samanlainen koje kuin pojalla, mut muovinen, sellainen jota saa tutkia ja syödäkin vapaasti.. Nyt pieni on päikkäreillä eli kojeet on pois, mut kun herää niin jatketaan äänimaailmaan tutustumista :) Poikani on varmasti maailman reippain pikkuinen <3 Onneks se kaikki on nyt ohi, nyt pieni sa kehittyä ja oppia ihan omaa tahtiaan, niin ehkä joku päivä vielä oppii puhumaankin :)

Pojalla oli puolitoistavuotissyntymäpäivänään (2.12.2009) neukku. Painoa 9945g ja pituutta 77,7cm, päänympärys 47,5cm. Kasvanut siis puolessa vuodessa 4,5cm ja painoakin tullut, vaikkakin leikkausaamuna (19.11.2009) painoi jo melkein 11kg eli on siitä laskenut, muttei ihmekään, kun meni ruokahalu hetkeksi leikkauksen jälkeen kokonaan ja nyt vasta lähtenyt parantumaan. Saatiin samalla reissulla rokote (priorix) tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vastaan. Lääkärikin tsekkas pojan ja kaikki kunnossa, nyt saan rauhassa siis stressata perjantaista (huomista/tänpäiväistä) äitiyspolikäyntiä x)

Tänään rv 27 elikkäs enään 13 viikkoa laskettuun aikaan :) <3 Taas silittelin toissapäivänä ison kasan pikkuvauvan vaatteita, kun ne on niin hirmu sööttejä <3 Tänään siirrettiin akvaario Pasin kanssa ja pian pitäisi hakea huutonetistä voitettu lipasto makkariin, että saisi pikkuisen vaatteet paikoilleen ja viimeisetkin tavarat paikoilleen.. Jos vaikka tuleepi se liikuntakielto jossain välissä niin on kaikki suht valmiina.

Aamulla herätin pojan syömään klo 7.15 ja sen jälkeen sai pari mukillista maitoa, kun sit piti olla loppu aamupäivä syömättä. Kymmenen aikaan soittelin Pasille ja sainpa kuulla, et mun puhelimen kello ei ollut päivittynyt talviaikaan eli meil oisi pojan kaa ollut aamulla viel tunti aikaa syödä eli joutus olee tunnin pidempää syömättä.. :/ Puol kakstoista (talviaikaa, edelliset ajat siis kesäaikaa) mentiin pojan kanssa äitelle tuohon naapuriin, ko lupautu lähtee kuskiks sairaalaa. Paikalle ko päästiin, niin Pasi tuli samaan aikaan parkkipaikalle suoraa töistään ja mentiin yhdessä lastenosasto 1:lle. Meidät ohjattiin heti huoneeseen 6 ja poika sai sairaalavaatteet päälleen. Pasi tuli siis ihan vaan kattoo mihin mentii ja sit lähti hetken päästä käymää kotona vaihtaa vaatteet & lenkittää koirat. Lääkäri kävi kuuntelee pojan keuhkot, kokeileen masun ja tutkiin korvat & suun. Kaikki kunnossa eli odoteltiin pojan ja äiten kanssa ja leikitettii jo nälkäistä pikkumiestä.. Kohta lääkäri tuli hoitajien kanssa laittamaan kanyylin pieneni käteen, yrittivät saada mut lähteen huoneesta siks aikaa mut olin mieluummi pojan vieressä ko muutenkin jännittää niin kovasti sairaaloita (jouduttu käymään korvista tutkimuksissa eikä ne oo mtn kivoi pienen mielestä) ja muutenkin vierastaa vielä. Kanyylin saatuaan poika rauhoittui aika pian mun syliin ja odoteltiin, kunnes lähdin saattaa Wiltsua hoitajan ohjaamana kohti magneettikuvaushuonetta.. Sain mennä mukaan nukutukseen asti, ko pyysin. Poika ei halunnut pois mun sylistä millään eli nukutettiin syliin sitten.. Meni kyl hirmu nopeeta, taju oli pois pieneltä heti ko lääkäri alko laittaa nukutusainetta ja muuttui siis aivan veltoks. Sit ne hoitajat jo kaappaskin lapsen ja käski mut pois, itkuha siin tuli ko pääsin ulos sielt huoneest.. :( Harhailin hetken aikaa ko en muistanut enää lainkaa reittiä takas lastenosastolle, jonne Pasin oli tarkotus ilmestyä.. Kysyin neuvoa pari kertaa ja löysin oikeeseen huoneeseen.. Pasi oli jo tullut, just sen jälkee ko olin lähtenyt saattaa lasta. Äite lähti ja mentiin Pasin kanssa kahvioon, ko mä tajusin, etten ollut syönyt koko päivänä ko jännitin niin sairaalareissua.. Kahviosta mentii takas huoneeseen odottelemaan, kunnes hoitaja haki meidät heräämöön. Poika oli jo hereillä, mut tosi rauhallinen ja ihan tokkuraisena vaan makaili. Matkalla nousi masulleen tutkimaan minne mennään ja huoneessa alkoi herätä jo paremmin ja pyrkiä ylös sängystä. Hirvitti, ko pojalla kanyyli & letkut kädessä ja toinen oli niin vauhti päällä. Pieni sai vettä oikein tuttipullosta ja vaalenpunaisen tutin lastenosastolta omakseen, oli ihan vauvana :) <3 Saatiin syöttää marjasosekin, jonka olin ottanut mukaan kotoa evääksi ja hyvin ruoka maistui ja pysyikin masussa. Posket alkoi taas punottaa kunnolla, viime viikon oli parvorokko ja poika tuntui lämpimältä, mut muuten normaali. Saatiin kanyyli irti ja päästiin lähtemään kotiin, ko oltiin 2,5 tuntia leikitty vauvan kanssa siel omassa nurkassamme. Kotimatkan pieni oli ihan tosi rauhallinen, perillä käytiin äitellä syömässä ko kutsui meidät ja hyvin meni pari annosta perunamuusia lihan kera alas :) Lämpö laski nopeesti, mut kotona ei pieni jaksanut kauaa leikkiä, ko jo uni vei voiton. Tuloksia odotellaan ja jos korvan rakenne on normaali, niin leikkaus olisi 19.11. Mentäisiin tuonne samalle lastenosasto 1:lle jo klo 7, mut nyt on paljon varmempi olo ko on tuttu osasto ja nukutus + heräily on nähty.. Oon pimeen väsynyt ko viime yönä heräilin 20min välein sit, ko puol kolmen jälkeen sain viimein unen.. Vaan nyt se on ohi :) <3

Ainiin, ostettiin pojalle puinen isohko koottava poliisiauto ko oli kuvaukses.. Se, pojan sairaalaranneke ja sarjakuvalehti magneettikuvauksesta saapi olla muistoja tästä päivästä :) Ja otin mä pari kuvaakin, mut ne on puhelimessa..

8.6.2009 edellinen käynti 16.2.2009 (edelliset mitat perässä.)

Paino: 9050g (8560g)
Pituus: 81cm (76,3cm)
Pipo: 46,5cm

Kasvu ja kehitys ikää vastaavat.
Asiat kunnossa!

...klo 22.39. Aika menee hurjan nopeasti <3 Pieni sai rokotteen tänään, paino 8375g ja pituus 70,4cm, pipo 45cm. Neukun jälkeen keinuttiin kauan ja oltiin puistossa syömässä banaania :) <3

Olet niin kevyt olkaani vasten
silti sydämeni painuu kokoon painosi alla
Kasva pikkuinen
mutta kasva rauhassa
ja anna meille aikaa olla lähekkäin <3

Täyttää tänään 1v!!


Hyvää syntymäpäivää ADA!!<rakas>

Wiltsulla 9,5kk neukku, ei olla käyty neuvolassa yli kolmeen kuukauteen :P

Poika jo iso, 7520g ja 68cm, pipo 44,5cm :) 'Hyväkuntoinen poika ja kehitys normaali.' MUTTA laittoivat taas lähetettä kuulokeskukseen kert kuuloreaktio 'ei tule esiin'..

RAKKAIN <3

Oli siis vain paino-kontrolli.. (edelliset mitat suluissa)

Paino: 8,560kg (7,960kg)
Pituus: 76,3cm (72,1cm)