Sanskritin, sivistyssanojen,
yleissivistyksen ja intertekstuaalisuuden fuusio
projisoi näennäistä kirkkauttani ulkomaailmalle
Minä tuhoudun
rakentuakseni uudelleen
älykkäämpänä kuin kehoni summa
Elän tiloissa, joissa Satori välkehtii
ja hymyilee ymmärtäväisesti
Satakieli on lähimpänä ulosantiani
Tuhatmieli ajatuksenvirtaani
Raison d'être on päivänselvä asia minulle
ilman korealaista tupakkabrändiä
saati amerikkalaista olutta.
Raison d'État taas kuihtuu,
koska teknologinen singulariteetti
ja mitättömän ihmiskunnan ymmärrys kohtaavat
- toisiaan tuhoamatta, kumma kyllä.
Minä en uskalla pelätä enää.
En tiedä teistä,
mutta minä kurkotan eksponentiaalisesti
kohti täydellisyyden huippua,
jonka saavutan iäisyydessä
Näin on hyvä.