IRC-Galleria

Lieksa on toistaiseksi Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa Itä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu vielä 12 926 muusta elämästä syrjäytynyttä. Kunnan pinta-ala on 4 067,82 km2, josta 649,16 km2 on asumiseen kelpaamatonta, pääosin rehevöitynyttä tai pilaantunutta vesistöä. Lieksa tunnetaan erityisesti siitä, että sinne pääsee junalla, erotuksena esim. naapurikunnista Ilomantsista, Juuasta, Kuhmosta. Junia ei ole kuitenkaan kulkenut Lieksan asemalla enää vuosiin, mutta se ei ole estänyt kuittailemasta naapureille. Muita verinaapureita ovat Bimbo-talosta tunnettu Nurmes, Kontiolahti (Paiholan sairaalasta tunnettu, ei vielä pakkoliitettynä Joensuuhun), Eno (= Uimaharjun pahalta haiseva sellutehdas).

IHMISET

Lieksalaista mentaliteettia leimaa katkeruus jäädä pois sivistyneen maailman elämänmenosta. Lieksalaiset ovat kateellisia menestyjille ja naapureilleen seurauksella, että yritystoimintaa ei kaupungissa juurikaan esiinny. Halu tuomita eri tavalla ajattelevat ja taiteilijat kylähulluksi on taannut Lieksalle sulkeutuneen, sisäänpäin lämpiävän gethon, joista ulospääsyä on etsitty vuosisatoja itsemurhan keinoin. Toisaalta lieksalaiset pitävät itseään muita parempina, eräänlaisina viimeisinä mohikaaneina kaikkea sivistystä vastaan: sydän- ja verisuonitautitilastoissa Lieksa onkin maan kärkiluokkaa. Lieksalaisessa elämistavassa yhdistyy voimakas alkoholin ja päihteiden käyttö sekä lottoaminen. Lieksassa kaikki asiat jäävät keskeneräiseksi, puolitiehen. Lieksalaiset tinkivät kaikesta ja ovat ahneita rahalle. Lieksa yrittää olla erämaakaupunki kuten Kuhmo, mutta imagonrakentaminen on jäänyt kesken. Lisäksi Lieksa yrittää olla karjalaiskaupunki kuten Ilomantsi, mutta lieksalainen habitus ei sovi kansallispukuun ja tuohiperinteeseen.

Lieksan ikävä etäispesäke, Koli, sijaitsee, täysin eri suunnassa kuin Lieksa, jonka seurauksena lieksalaiset joutuvat joka yhteydessä muistuttamaan epäilijöille, että Koli kuuluu edelleen Lieksaan. Kolin kaukainen sijainti onkin tarkoittanut, että kolilaisia on voitu riistää kautta historian ja jättää Kolin kehittäminen joidenkin muiden tehtäväks

ELINKEINOT JA TALOUS

* Työttömät ja työmarkkinatuella elävät, liiton rahoilla lottoavat
* Eläkeläiset, kansaneläkeen pohjaosalla kituuttavat
* Muuten irtisanomista tai lomauttamista pelkäävät, eläkeputkea odottelevat
* Kunnan tai valtion palveluksessa olevat
* Muut

KAUPUNGINOSAT

* Keskusta

Lieksalaisittain "kylä" - "lähettääkö kylälle". Periferian keskus sijoittuu yhden tien, Pielisentie, varrelle, jossa keskellä kylää on Tokman-laatutavaran superparket, muutama kauppa, apteekki ja pankki. Väistämissääntöjä ei tunneta, vaan tekohampailla varustetut Lada-ukot ajelevat miten sattuu. Kaikki on kallista, mitään ei kannata ostaa. Keskellä kylää on pieni parkkipaikka, Kären-parkki, jossa ammattikoulun pojat ja muut työttömät koijarit yrittävät polttaa rengasta ja ajella pillurallia. Kaksikaistainen Pielisentie jakaantuu ala- ja yläkylälle niin, että Lieksan lehden konttuuri ja viinakauppa ovat ala- ja Jätkänpatsas yläkylällä. Kaupungin (onneksi) ainut lukio on (vielä) keskustassa. Vähän kauempana sijaitsee Lieksan amk., entinen kauppaoppilaitos eli pilluliiteri, jossa lieksalaiset ekonomit harjoittelevat laskentatoimia.

* Merilä

Merilässä sijaitsee ala-aste keskellä ei mitään.

* Partalanmäki

Suunnistettaessa keskustasta kohti Merilää sattuu matkalla pieni ylämäki, jota kutsutaan Partalanmäeksi. Partalanmäellä on kunnalliskoti, kerros- ja rivitaloja sekä muita homeomakotitaloja.

* Rantala

Rantala on lieksanjoen toisella puolella sijaitseva ihmiskloaaki, jonka paras osa on Mähkön hautausmaa: siellä makaavat näet kuolleet lieksalaiset. Lisäksi Rantalassa sijaitsevat kaupungintalo, jossa kunnanisät juonivat manöövereitään, alaikäisten kansoittama ala-aste sekä vanha meijeri.

* Riihivaara

Kaupungin kaatopaikka ja Lieksan ehdoton ykköskohde. Riihivaaralla sijaitsee hyppyrimäki, joka on yritetty kaataa, polttaa ja tuhota jo useiden sukupolvien ajan, mutta aina ne pystyttävät sen uudestaan. Lisäksi Riihivaaralla sijaitsee ampumarata, jossa aseen käsittelyä voi käydä kokeilemassa...

* Rauhala

Kovat jätkät Lieksan keskustasta ja sivukyliltä käyvät toisen asteen opintojaan Lieksan Rauhalassa sijaitsevassa ammattikoulussa. Lisäksi Rauhalassa sijaitsee autogrilli ja yläaste.

* Satama

Kirkosta eteenpäin jatkettaessa kuoppaisen tien päässä sijaitsee satama, jossa muutama soutuvene ja ruuhi. Lisäksi satamassa on kioski, josta voi ostaa mm. kondomeja, mikäli ne keskustan R-kioskilta ovat päässeet loppumaan tai ei muuten vaan ilkiä.

* Surkeenvaara

Tunnetaan myös nimellä Surpeenvaara. Kaupungin pohjoispuolella sijaitseva mökkikeskittymä ja syrjäytyneiden ihmisten pakopaikka. Täällä ihmisen turhamaisuus saa ulottuvuuden, josta et ole aikaisemmin voinut kuvitellakaan.

* Vehkakangas

Matalakattoisten homeomakotitalojen, räksyttävien koirien ja huonosti hoidettujen pihojen alue.

LIEKSAN VISKIVIIKKO

Torvensoitto ja junttihuumori yhdistyvät jännittävällä tavalla joka vuonna heinä-elokuun vaihteessa järjestettävässä Lieksan Viskiviikko –tapahtumassa. Päätappelupaikka on lainattu Olut- tai Viskiteltta, jossa paikalliset leijonat tarjoilevat virvokkeita torvensoittajaoppilaille sekä melun perusteella paikalle eksyneille, yleensä pyörää taluttaville lieksalaisille. Päivällä torvensoittajat töräyttelevät tavaratalon edustalla, kevyttä musiikkia, mitäpäs muuta, eikä se maksa mitään – joka ilahduttaa aina hintatietoisia lieksalaisia. Maksullisia ja vakavampia konsertteja järjestetään Kulttuurikeskuksessa ja kirkossa, mutta sinne ei lieksalainen kulttuurieliitti mene, ellei pankki tai paikallinen kyläkauppa tarjoa ilmaislippuja. Tapahtuman onnena ovatkin olleet valtion tukiaisrahat, ilmaiseksi soittavat torvensoittajat ja oppilasmaksut.

RUUNAAN KOSKET

Mikäli pitää viinan juonnista yksin erämaassa eikä arvosta suuria kalasaaliita, Lieksan keskustasta noin puolen tunnnin automatkan päässä Venäjän rajalle päin sijaitsee Neitikosken retkeilykeskus, josta lähtee (haja)polkuverkosto korpeen. Neitikoskessa ei kuitenkaan ole koskien kuohuntaa, jotka kannattaisi tulla katsomaan, vaan alueen ainoa merkittävä koski on Haapavitja. Haapavitja on kuitenkin asfalttiteiden ulottumattomissa ja liian kaukana huonokuntoisille lieksalaisille. Muut kosket Kattilakoski, Murrookoski, Siikakoski ja Paasikoski ovat vain pieniä kuohuja.

EVA RYYNÄSEN ATELJEE

Paikallisen talttahirmun, Ryynäsen Eevan puupökkelöitä on nähtävänä jo kuolleen taiteilijan pihapiirissä. Taiteilijan töiden erikoisuutena on, että yhtään suoraa lautaa, kevythirttä tai melamiinia ei ole käytetty: kaikkiin lautoihin on taltta kaivertanut jälkensä. Pihapiirissä on myös nk. pirun torjunta patteristo, Paaterin kirkko, jossa erikoisuutena ovat nukkumista ajatellen epämukavat penkit, saranoita rasittavat raskaat ovet sekä liian monimutkainen alttaripöytä. Kansallispukuihin pakotetut opasneitoset puhuvat huonolla englannilla ja saksalla turisteille käsittämättömiä termejä ja lieksalaiset tuovat Helsingin sukulaisseurkut katsomaan taidetta. Vanhaa sumppia ja pullaa saa rahaa vastaan kahviosta.

LIEKSAN KIRKKO

Vuonna 1979 poltetun kirkon tilalle rakennettiin helsinkiläisarkkitehtien innoittamana vuonna 1982 pannukakkua muistuttava kirkko kaupungin vetelään jokitörmään. Kirkon vuotava ulkokatto on hapettunutta kuparia ja sisäkattoa katsellessa tulee pää vain kipeäksi. Alttaritaulua ei tietenkään ole ja urut soivat epävireisesti – ja sekös on innostanut kourallista mummoja veisaamaan sunnuntaisin herra Jeesusta kirkossa.

PATVINSUON KANSALLISPUISTO

Koitereen pohjoispuolella sijaitsee turvetuotantoon kelpaamaton suopahanen, Patvinsuo. Suon biodiversiteetti on lieksalaisille käsittämätön miljoonine paarmoineen, hyttysineen ja suokasveineen, joita ei tunnista kuin luontokirjojen avulla, jos niinkään. Alueella on (haja)polkuverkosto, jossa liikkuminen tapahtuu omalla vastuulla. Kännykän kuuluvuudessa esiintyy mukavia katvealueita, joiden varjossa on mitä ihanteellisinta keskittyä tavoitellakseen ykseyttä luonnon kanssa, tai ainakin läiskiäkseen hyttysiä päiviltä. Jotkin lieksalaiset luontoihmiset jaksavat olla vielä innostuneita muutamasta karhusta ja sudesta, joita ei ole yrityksistä huolimatta saatu lahdatuksi hakkuutyömaiden tieltä. Karhut ja muut mörri-möykyt ovat kaikonneet jo kauan ennen pitkospuiden rakentamista Patvinsuolta, mutta niiden kuviin voi törmätä iloisesti kallellaan olevissa opastauluissa. Puistoa kiertävät huonokulkuiset autotiet, joissa auton pohjan saa helposti ja edullisesti kätevän tuuletusaukon. Lintutorneista ei ole havaittu elävää toimintaa tällä vuosituhannella, mutta maastotakkiin pukeutuneelle citybongarille tornit ovat tuoneet lisää katu-uskottavuutta, mikäli sitä on mahdollista heille hankkia.