IRC-Galleria

Mä voisin tehd vaik pienois elokuvan 'PÄIVÄ KOKEMÄEN KIRJASTOSSA'.

Pääkohtina olis:

- Se helvetin ärsyttävä uus hieno puhelimen ääni (verrattavissa jäätelöautoon)
- Joka toisella 20-38 vuotiaista naisista on päälllä varmaan ihkauusi tuulipuku ja sit pitää oikein kävellä jalat yhdessä et se kahina kuuluu koko _vitun_ kirjastossa
- Tietokoneelle tulee tr00 koviksei tyttöi vähä galettaa ja puhuu paskaa kaikista ja sit ku se jokin poika siihen tulee niin voi sitä kikatuksen määrää. hetken päästä pitää päästä röökille ja sit kysellään kaikilta et onks sulla _RÖÖKIÄ_ ku mul ei oo _RÖÖKIÄ_ ja mä saan ostettuu teboilista _RÖÖKIÄ_ ku ei siel kysytä papareita _RÖÖKIÄ_ .
- Sitten saattaa myös tietokoneille tulla näitä vaahtosammuttimen kokosia 10-vuotiaita pirpanoita pelaamaan habbopelejä ja sit huudetaan ku TOI VARASTAA MUN HABBOUKON JOS MÄ MEEN POIS TÄSTÄ KONEELTA HEI TEHÄÄ UUS HABBOUKKO HABBO HABBO HABBO!!!!
- Sitten on nuoria jotka ei ymmärrä laittaa puhelinta äänettömällä vaan äänet on niin täysillä ku voi vaan saada ja soittoäänenä on jotain mahtavaa sirkusmusiikkia tai eye of the tigeriä.
- Sitten löytyy näitä miespuolisia, melko vanhoja ihmisiä, jotka eivät sitten millään osaa kysyä hiljaa kirjastotätiltä sitä haluamaansa kirjaa. Ja siinä kysyessä pitää laukoa tietysti hyviä vitsejä sekaan : KU MMÄÄ TULIN ETTIMÄÄ SEMMOSTA KIRJAA MIS O PUNASET KANNET JA SEN KIRJOTTI EN NY MUISTA KETÄ MUT KYL SE MUL KOTONA ON YLHÄÄLLÄ...jnejnejne
- Johtajakirjastotäti on kärttyisä ja pitää hiljaisuudesta ja kirjoista (ei siitä sen enempää)
- Sitten on johtajakirjastotätin työntekijä jolla on erittäin heleä ääni (ei siitäkään sen enempää)
- Ala-asteen lapsiporukka tulee tutustumaan kirjastoon ja opettajat ei saa muksuja millään hiljasiks ja sit joku otti joltain kumin ja sit huudetaan et TOI OTTI MUN KUMIIIN SE ON IHAN TYHMÄ MÄ HALUUN MUN KUMIIIIIN. Opettajilla menee hermot ja yrittää tehdä reiassusta mahdollisimman nopean.
- Sit siel on sellanen nätti, punapäinen, vähän ujo tyttö lukemassa hikisenä kirjotuksiin et pääsis läpi, mutta sitten nää kaikki edellä mainitut asiat kuitenkin jotenkin sattuu kantautumaan korviin.

[Varmasti on viel jotain mikä unohtu sanoa.]