Sinussa on jotain haavoittunutta
Jotain tahraamatontakin
Olen hulluna sinuun, mutta pelkään,
Että sua satuttaisin
En tiedä toista sinun laista
En yhtään rakastavaista
Sinussa on jotain, jota ei voi selittää
Sillä sinussa on jotain niin hämmentävää
Sinussa on jotain, jota muut ei ehkä nää
Se on jotain, joka minuun iäksi jää
Nähtyäni sinut uneni muistin
Lämmin, tuoksuva, öinen maa
Ja sinä varjossa vanhan kuistin
Katsoin ilmettäs odottavaa Ja se tuntui oikealta
Sulla on outo valta
Tiedä en ketään noin ihanaa ♥
Sinä tiedät, että minun on hankala kirjoittaa tätä.
Sinä merkitset minulle jotain niin suurta.
Niin paljoa.
Vaikka en keksisikään erityistä syytä,
niin minä purskahdan itkuun.
Liian vähän ajan jälkeen jo joudun luopumaan sinusta.
Lähdet pois. Minä tiedän, että itse sitä halusit ehkä.
Itsesi takia sinä lähdet. Joudut jättämään meidät tänne,
eikä se tule olemaan helppoa.
Helppoa se ei tule olemaan todellakaan.
Niin paljon minä sinusta välitän.
Niin paljon minä sinua rakastan.
Olen ikuisesti kiitollinen sinun tuestasi, ystävyydestäsi ja rakkaudestasi.
En tiedä, kuinka olisin voinut jaksaa jokaista hetkeä, jokaista päivää tai huonoa tilannetta ilman sinua.
Sinä lohdutat aina, jos minulla on jokin vialla.
Sinä neuvot ja hymyilet.
Sinä autat.
Monessakin mielessä.
Autat minua,
jos vain pyydän.
Ja sinulta minä kehtaan pyytää apua. Koska minä tiedän, ettet torju pyyntöäni.