hymyilit aina säällä ku säällä
voi kumpa olisit nyt just täällä
mul olis sulle nii paljon asiaa
paris tunnis ei ehtis kaikkee sanomaa
muistan ku sait mut aina nauramaa
ja nyt sut on joutunu hautaamaa
miten tää voi tuntuu näin pahalta
elämä maistuu tätä nykyy aivan paskalta
sanat ei riitä tätä tuskaa kertoo
miljoonaa kyyneltä mulla on valunu
emmä tälläst tapahtumaa olis halunnu
Koskaan ei oo tää talo ollu näin autio...
Kukaan ei sano sanaakaan....
Ei sitä vaan voi tajuta kun joku rakas ihminen viedään pois...
Monta ihmistä jää tänne maan päälle kaipaamaan
sä katselet ylhäältä enkelinä taivaassa..
Nää muistot susta ne kaikkein rakkaimmat,
mä tulen aina säilyttään, sua aina mä rakastan.
Sul on aina paikka mun sydämmes.