IRC-Galleria

Assembly committee OKs bill to legalize marijuana

Eilen tehtiin historiaa.

Tammikuussa Helsingissä järjestettävä KHOL:n meeting on edistynyt siihen vaiheeseen, että kokoontumispaikka tulisi keksiä. Tässä ehdotuksia ja minun näkemyksiäni niiden ominaisuuksista.

Sosiaalikeskus Satama, Kalasatama
+Avara tila
+Halpa vaihtoehto
-Pitäisi kysyä järjestämistä epämääräiseltä autonomiselta organisaatiolta

Eliel, Rautatientori
+Äärimmäisen helppo löytää
+Avara
-Viikonloppuisin saattaa olla meluisa
-Kuka vittu haluaa maksaa kahvista niin vitusti, saatanan yläkeskiluokka
-Nististigma jota muut ilmentävät kuullessaan meitä
-Kaikkien tulisi kuulla mitä sanotaan

White House -squattia ehdotettiin, haen lisää tietoa kyseisistä tiloista.

Ehdottakaa lisää ja lisään ne tähän.

Dear TDPF,

I want to thank you for providing useful information regarding the emerging drug problem caused mostly by harsh prohibition laws.

We don't have so many blogs addressing the problems arising from the prohibition here in Finland, so I decided to start one myself. I wanted to let you know that your work has inspired me to take action and address these problems in my blog. Finland must know about the issues of the current policy. I strongly support the work you do and hope to see you continue it.

I am currently promoting your new groundbreaking book "After the War on Drugs: Blueprint for Regulation" in my blog. You can check it out here: http://epakohtiamaailmalta.blogspot.com/

Google Translate-version (not very accurate):

Feel free to read my other posts as well.
If you have some more time in your hands, some feedback and comments wouldn't hurt!

Sincerely yours,
Joonatan

Lue merkintäni TÄSTÄ.

Lue kirja TÄSTÄ .

Kuvitellaan aluksi hypoteettinen tilanne, jossa Vesa Veronmaksaja on poistumassa asunnostaan kauppareissua varten. Vesan kämppä on 7. kerroksessa, ja meidän tulee valita Vesalle turvallinen tapa päästä 7. kerroksesta katutasolle. Siispä, poistuuko Vesa...

a) ...hyppäämällä ikkunasta
vai
b) ...kävelemällä portaat alas?

Ennen ilmiselvän vastauksen laukomista meidän olisi kuitenkin fiksua pohdiskella asiaa tieteellisellä tavalla, jotta osaisimme perustella myös ilmiselvät ratkaisut rationaaliselta kantilta.

Kummassakin vaihtoehdossa meidän tulee aluksi verrata toivottua lopputulosta (tässä tapauksessa siis sitä, pääseekö Vesa turvallisesti ostoksille) siihen lopputulokseen, joka valinnastamme seuraa. Luonnollisesti on järkevämpää valita tapa, jolla todennäköisemmin saavutamme toivotun lopputuloksen.

Katsotaanpa, mitä tapahtuisi, jos valitsisimme a)-vaihtoehdon.

Ei tarvitse olla mikään rakettitieteilijä voidakseen päätellä, että planeettamme gravitaatiovoima ja tämän aiheuttama putoamiskiihtyvyys ei liiemmin anna ihmiselle mahdollisuutta pomppia kaikkialla ja kaikkialle. Tässä vielä graafi, josta selkeästi huomaa putoavan kappaleen nopeuden jatkuvasti kasvavan.

Alla olevassa videossa putoava Vesa on korvattu putoavalla pianolla, koska realistisempi versio saattaisi olla haitallinen irc-gallerian nuorille käyttäjille.



Jo tästä videosta selviää, että Vesa ei pääsisi hirmuisen pitkälle hyppäämällä, vaikka kämppä sijaitsisi 2. kerroksessa. A)-vaihtoehto ei siis näytä hirmuisen hyvältä lähestymistavalta.

Mitenkäs sitten kävisi, jos valitsisimme b)-vaihtoehdon?

Noh. Kuten arvata saattaa, kerrostalojen portaat on suunniteltu ihan sitä varten, että pääsisi ylös- ja alaspäin ilman liiallisia turvallisuusriskejä. Tästä kuvasta voit vielä havaita, että kulkemalla portaita et joudu kiihtyvään putoamisliikkeeseen.

Näin ollen, mikäli tavoitteena on minimoida riskit ja saada Vesa yhtenä kappaleena turvallisesti kauppaan ja takaisin, niin on suositeltavaa kehottaa Vesaa käyttämään portaita, sijaitsi hänen kämppänsä missä päin maailmaa tahansa - uskontoon, ihonväriin ja kulttuuriin katsomatta. Tieteellinen todistusaineisto antaa meidän ymmärtää, että portaat ovat yleisesti ottaen tällaisessa tilanteessa ikkunaa parempi vaihtoehto.

Jos joku on eri mieltä ja vastaa joka tapauksessa a)-vaihtoehdon, niin:





Mikä on tekstini pointti?

Tämä hypoteettinen tilanne on suora vertauskuva huumeiden laillistamiselle.

Rappuset vs. ikkuna
=
Liberaalimpi päihdepolitiikka vs. kieltolaki

Monet sanovat, ettemme voi millään tavalla tietää, miten huumeiden asteittaminen laillistaminen voisi toimia juuri Suomessa. Vaikka se muualla toimisikin (alla linkkejä todistamaan, että toimii), niin Suomi on jollain tavalla maaginen poikkeus. Täällä on mukamas niin kovin erilainen kulttuuri kuin missään muussa maassa, että pelkästään tämä kulttuurin voima ja perisuomalainen mentaliteetti tulisi aiheuttamaan enemmän haittaa kuin hyötyä, jos huumeita yritettäisiin laillistaa.

Joten miksi edes pitäisi "leikkiä tulella" ja ajaa laillistamisen asiaa?

Juurikin siksi, että Suomi jatkuvasti hyppäilee siitä ikkunasta alas sen sijaan, että ottaisi portaat. Ja kyllä, Suomea sattuu jokaisella hyppäyskerralla, mutta Suomi ei valitettavasti ole tietoinen portaiden paremmuudesta verrattuna ikkunasta hyppäämiseen. Valtaosa tieteellisestä ja vertaisarvioidusta todistusaineistosta on sitä mieltä, että liberaalimpi päihdepolitiikka ja huumeiden vaiheittaminen laillistaminen on yleisesti ottaen kieltolakia parempi tapa lähestyä ja korjata huumeongelmaa, joka taas jakautuu niin ongelmakäyttöön, järjestäytyneeseen rikollisuuteen, poliisin ylityöllistymiseen, ihmisoikeuksiin, vankiloiden turhaan täyttämiseen ja moneen, moneen muuhun lieveilmiöön.

Tällä todistusaineistolla on perusteltua sanoa, että jokainen kieltolain päivä vahingoittaa meitä.
Uskontoon... ihonväriin... ja siihen fucking kulttuuriin katsomatta.

Jos joku on eri mieltä, niin tervetuloa keskustelemaan kanssani aiheesta.

Tekstiä saa mainostaa ja palautetta on lupa antaa!

Päihteiden haittojen rehellinen ja tieteellinen arviointi on vaarallista.

Kerron nyt järkyttävän tarinan, joka toivottavasti saa muutamankin'
liberaali-hipin' ajattelemaan asioita. Ensimmäinen kannabiskokeiluni tapahtui
nimittäin kesällä 2000, kun olin 20-vuotias. Ystäväni Make, joka oli jo
pitkään kehunut kokemuksillaan 'pilven' parissa, oli saanut minutkin
kiinnostuneeksi aineesta, vaikka tunsinkin pelkoa kaikkia näitä myrkkyjä
kohtaan. Olin kuitenkin utelias tutustumaan itse asiaan. Yläasteen
terveystunnilla meille oli kerrottu, että jo 0.1 grammaa 'hasaa' aiheuttaa
ankaran psykoosin, josta ei toivu ehkä koskaan. Suuremmat annokset veisivät
todennäköisesti hengen niin nopeasti, että avun kutsumista ei kannattaisi edes
yrittää. Tiesin, että 'ganja' on täysin arvaamaton käsikranaatti.

Olin silloin kuitenkin nuori, villi ja innostunut kaikesta uudesta. Kun Make
oli useamman kuukauden 'rännityksen' jälkeen vielä elossa, päätin uskaltautua
kokeilemaan ainetta. Olisinpa silloin tiennyt, että lapsellinen uteliaisuuteni
tulisi kiskaisemaan minut suoraan helvettiin.

Oli leuto, viileähkö alkavan kesäkuun ilta Espoossa, kun Make soitti. 'Tuupa
tänne, mulla on sulle jotain spesiaalia', hän ilmoitti äänellä, joka ei
jättänyt mitään epäilyksiä. Hän aikoi tutustuttaa minut hashiksen maailmaan,
jossa järjen ja hengen säilyttäminen oli kuin kapealla orrella tasapainoilua.
Enkä voinut vastustaa houkutusta.

Pyöräilin hermostuneena vartin matkan Maken kämpälle. Hänen vanhempansa olivat
juuri lähteneet Kreikkaan alkaneen kesäloman kunniaksi, joten pelkoa
'käryämisestä' ei ollut. Ruskeatiilinen espoolaiskerrostalo näytti leppeän
rauhoittavalta, ilmapiirissä mikään ei ennustanut sitä, että talon sisällä
leikittiin maailman ehkä vaarallisimman aineen kanssa. Kipusin kolmanteen
kerrokseen ja soitin ovikelloa. Make tuli avaamaan ja menimme nopeasti
sisälle, lukiten oven huolellisesti perässämme.

Menimme Maken huoneeseen, ja istuuduin lattialle seuraamaan hänen
työskentelyään. 'Tänään vedetään kunnon tötsyt', hän sanoi ja veti yöpöydän
ylälaatikosta esiin palan 'laattaa'. Vapisin pelosta ja odotuksesta. Tuo
pienestä muovipussista tuijottava harmahtava kikkare näytti niin
merkityksettömältä, mutta siitä uhoava pahuus ja houkuttelevuus täytti koko
huoneen väreilyllään. Aloin tuntea paniikkia, mutta tiesin että tässä
vaiheessa ei enää voinut perääntyä. 'Pilvi' veti meitä vastustamattomasti
puoleensa. Maken, paatuneen THC-addiktin, silmät kiiluivat jo odotuksesta. Hän
saisi pian 'fiksinsä', sen ainoan täyttymyksen mitä hasanarkkari tuntee.

Make irroitti 'laatasta' kaksi 'murua' ja seivästi ne nuppineulan kärkiin. Hän
ojensi minulle toisen neulan ja tupakansytyttimen. 'Lämmität vaan sitä palaa
ja veät henkees', Make opasti. 'Älä päästä höyryjä hukkaan!' hän lisäsi
sielunsa myyneen narkkarin ahnaalla äänensävyllä.

Käteni vapisivat niin, että pelkäsin 'murun' putoavan neulan pästä. En voinut
ymmärtää, että minä, hyvämaineinen nuori, olin tässä rikkomassa Suomen lakia
ja isäni opetuksia vastaan. 'Pilveen älä saatana ikinä koske, se on pahinta
huumetta', oli isä usein örissyt kaljapöhnässä sohvalla ennen sammumistaan,
Riitta Väisäsen jutellessa kotoisasti televisiossa. Hänen elämänviisautensa
sai minut silloin hymyilemään luottamuksesta. Ja tässä sitä nyt oltiin,
nuoruuden vimmalla rikkomassa näitä kullanarvoisia neuvoja vastaan.

Make kuljetti jo 'sytkärin' liekkiä lähelle omaa 'biittiään'. Katselin
kauhulla, kun hän hengitti ahnaasti siitä nousevaa valkoista savua. Seurasin
hänen esimerkkiään, pelkoni voittaen lämmitin omaa 'palaani', ja vedin
varovasti huuruja sieraimiini.

Kun olin ensikertalainen, 'kama' jysähti välittömästi aivoihini kuin miljoona
volttia. Vartaloni taipui kaareksi taaksepäin kipunoivan, euforisen ekstaasin
täyttäessä jokaisen soluni. Rojahdin selälleni huoneen lattialle. Huone pyöri
ympärilläni, seinät aaltoilivat ja täyttyivät uskomattomista
kaleidoskooppisista kuvioista. Maken kasvot muuttuivat demonisiksi, huudahdin
kauhusta nähdessäni hänet. Yritin liikkua, mutta 'hasa' oli täysin tuhonnut
kaikki psykomotoriset toimintoni, enkä pystynyt kuin heikkoihin nykäyksiin.
Melkein kuolin pelosta, kun hallusinaatioissani luulin pikajunan ajavan
päälleni, mutten kyennyt edes kierähtämään syrjään. Seuraavaksi kuvittelin
silmieni olevan lasia ja olisin varmasti repinyt ne irti, jos käteni olisivat
toimineet. Sitten 'trippini' muuttui yhä hurjemmaksi, irtosin ruumiistani ja
leijailin ympäri huonetta, katsellen peloissani kuinka 'Make-demoni'
karjahteli ja nytkähteli lattialla kouristusten vallassa. Sitten tajuntani
sumeni.

Heräsin viikkoja myöhemmin sairaalassa. Olin selvinnyt kokeilustani hengissä.
Make oli lähtenyt joukostamme sinä iltana, hän oli vetänyt sellaiset
'hasaövärit' että oli hoitajien mukaan muuttunut kokonaan mustaksi,
vaahtoavaksi massaksi. Normaalia elämää en minäkään enää koskaan pystyisi
elämään 'dullan' kokonaan vietyä keskittymiskykyni ja muistini. Lisäksi
jalkani ja vasen käteni täytyi amputoida THC:n aiheuttaman verisuonitukoksen
ja kuolion vuoksi. Mutta Jumalalle kiitos, olin vielä hengissä. Ja myöhemmin
sain kokea, että huumehelvetistä voi todella toipua - uskoni Jumalaan
vahvistui, sain töitä Valittujen Palojen toimittajana ja kiertävänä
huumeasiantuntijana. Kerron yläastelaisille järkyttävistä kokemuksistani ja
toivon, ettei yhdenkään nuoren tarvitse käydä niin lähellä 'rajaa' kuin
minun.

MUISTA - 'HASA' TAPPAA AINA!

Monet ovat pyytäneet, että uusi Kaikki huumeet on laillistettava -yhteisön toinen miitti järjestettäisiin mahdollisimman pian, joten päätin ottaa homman esille, ennen kuin lipsuu ensi vuoden puolelle.

Järkevintä olisi siis lähteä liikkeelle yhteisen päivän löytämisestä.

Kaikki ehdotukseni ovat ainakin alustavasti lokakuulle. Tämä siksi, että lienee fiksua odottaa ilmoittautumisia ja suunnitella ohjelmaa parisen viikkoa pidempään, jotta voitaisiin oppia jotain pientä viime miitin pikkuisista kompastuskivistä.
Ehdotukseni ovat lauantapäiviä, jotta kellään ei tulisi kova kiire lähteä aikaisin, vaikka haluaisi jäädä jakamaan siistejä hetkiä. Ei muuta kuin ilmoittamaan, mitkä näistä ehdotuksistani sopisivat parhaiten. Näistä sitten valitaan parhaiten sopiva päivä, mutta tässä tulee tietysti huomioida se, että esimerkiksi joku välttämätön asia saadaan paikalle vain tiettynä päivänä.

Alustavasti päiville osallistuu:

17. Lokakuuta: 15 henkilöä

24. Lokakuuta: 14 henkilöä

31. Lokakuuta: 13 henkilöä

Miitti on aikomus pitää Hämeenlinnassa samasta syystä kuin viimeksikin: Kaupunki on lähimpänä valtaosaa yhteisöaktiiveista. Alkukokoontuminen järjestettäisiin jossain suhteellisen lähellä juna-asemaa (tää on vissiin söpö sana), jotta kauempaa saapuvat olisi helppo löytää.

On hyvä ottaa huomioon, että näinä syksyisinä päivinä ulkoilma alkaa jo tuntumaan melkoisen purevalta, joten olisi järkevää suunnitella jotain yhteistä sisätilaa, joka olisi tilava, jonne voisi tuoda äänentoistoa ja jossa olisi mieluisaa viettää aikaa. Jos jollain on ideoita, niin pikaisesti ehdottamaan! Ohjelma tulee selviämään pitkälti paikan löytymisen jälkeen.

Lisäinfoa: Yksi mahdollinen paikka on tiedossa, mutta sen varmistumiseen menee vielä tovi. Ilmoitan tästä, kun saan tarkempaa tietoa :)

Messiin!

(suht) Varmistuneita tulijoita:

Guttersniper
vertt|
MastaMind
Southbound
MukiTee
Introvertigo
Olentolupa
Enkelikarkki
tigers
Lumboga
Tamsu
k-osmo-s
Schattenjäger
Imperialist
Gorgonoidi
Emie

Kannabiksesta tuli Kiukaisten kansalliskasvi

Sunnuntai 2.8.2009 klo 10:44 - Seppo Saari

Kannabiksesta tuli Kiukaisten kansalliskasvi


Hyvät blogin lukijat! Ei tässä oikein passaa edes toivotella hyvää
elokuutakaan surullisten Kiukaisten tapahtumien jälkeen. Itse olen seurannut
asioiden nopeaa etenemistä lomakaudesta johtuen lähinnä netin välityksellä
ja lopulta ahminut vähän myöhässä lehdistä uutisoinnin. Ja niitähän
riittää. Myös aikakauslehdet ovat asialla. Monet kollegani
pääkaupunkiseudulta asti soittelevat ja kyselevät, mikä ihmeen paikkakunta
tämä Euran Kiukainen oikein on? Monethan tuntevat sen entuudestaan lähinnä
hevosista, Timo Kallista ja perseelleenmenneestä nahkatehtaasta sekä
lavantaudista, joka 51 vuotta sitten kaatoi koko Panelian kylän
sairasvuoteelle. Panelian ja Haavon koulusta tehtiin lasaretti. Lehdistö kävi
silloinkin äimistelemässä. Pikavoittoa yrittänyt maatila kaatui. Lavantauti
lähti alkuun, kun Eurajoesta lisättiin "puhdasta" vettä meijeriin
vietävään maitoon.
Minusta nyt jos koskaan myös meidän demarien olisi syytä ryhdistäytyä
ja lausua jotakin tilanteesta. Emmehän me sentään kannabista ja sen
käyttämistä tue. Olemme terveiden elämäntapojen kannattajia. Koska enin osa
Kiukaisissa rikokseen syyllistyneistä on alaikäisiä, juttu tietysti
käsitellään suljetuin ovin ja käyttäjälle lätkäistään
käyttörikoksesta 20 - 40 euron sakko, päänsilitykset ja muuten porukka
nauraa koko touhulle.
On aika tiedottamiseen ja kantaaottamiseen. Asianosaisten, vastuullisten
luottamushenkilöiden, - elinten, virkamiesten ja nuorisotyötä tekevien
järjestövastaavien yhdessä vanhempien kanssa pitää pohtia syntynyttä
kiusallista tilannetta. Tiedottamista tulee tehdä kriisiaikoinakin.
Juttu herättää hilpeitäkin puolia. Me tavalliset tallaajat
naureskelemme, kun tiellä liikkuu pilvin pimein vaahtopäisiä
sauvahiihtäjiä. Hiihtoliiton valmentajat olisivat näystä kateellisia.
Huumehöyryt halutaan lenkkipolulla päästää ilmoille. Milloin pellollesi
tai metsääsi on viety kannabista kasvamaan, saattaa joku piruuksissaan
kysellä.
Keskustelussa huomaa, miten porukka vähättelee tekoaan ja haluaa
siirtää ajatukset muualle. Kukaan ei edes puutu jämäkästi omalla
nimellään asiaan. No, kunnan kannalta tilanne olienee hyvä: Ei tarvitse
palkata tiedotushenkilöstöä. Pääsemme maineeseen muutenkin, mutta Eura
taisi tehdä huonot kaupat sai huumehörhöjen seutukunnan kontolleen?!.
Historiasta tunnetulle Kiukaisten kulttuurille luotiin samalla uusi sisältö.
Itse pohdiskelen jatkuvasti ja siitä annoin lausunnonkin: liittyykö
täkäläiseen menoon jotakin jotakin outoa ja perverssiä? Kyllä. Porukkahan
ei toisiaan tavatessa tervehdi toisiaan, vaan lasisin silmin tuijottaa
kohtaamansa henkilöä ja käyttää aggressiivista ja ylimielistä puhetapaa.
No, penteleen pentele, huumeethan ne taustalla... Ja jos ei itse käytä.
käytöstavat on oppinut huumeidenkäyttäjiltä.
Sitäkin ihmettelin, että takavuosina jotkut henkilöt horisivat varmana
tietona huumeiden käytöstä ympäristölleen. Viranomaisille nämä tiedot
olisi pitänyt ilmoittaa nopeasti, eikä lähteä ylpeilemään moisella
tiedolla.
Alkava syksy tulee olemaan kovaa aikaa ainakin koululaisperheissä.
Avoimuuden, toisista välittämisen, sosiaalisen mielen ja ehdottoman
rehellisyyden pitää nousta lopulta arvoonsa. On uskallettava puhua ja
astuttava esiin. Poisheitettäviin arvoihin kuuluvat ylimielisyys, pröystäily
ja taloudellisilla mahtailulla ylpeily. Päättäjät kehiin.
Meidän puolueena kannattaisi ryhtyä pontevasti kannattamaan raittiita ja
terveitä elämäntapoja. Eikä mennä siitä asiasta muilta neuvoja
kyselemään.

Seppo Saari

Avainsanat: huumeet, vastuu






27.8.2009 15:58 Matti Haavisto Kiukainen

Kiitos Seppo! oli aikamoinen blogikirjoitus. :o

Itse olen kannabiksen käyttäjä ja näen kirjoittamasi asiat hieman eri kantilta, en pidä juttua niinkään ongelmana, ainoa asia mikä minua vituttaa on että 13 vuotiaille on tarjottu kannabista!

Viime kesänä jota voisi verrata vaikkapa rakkauden kesään, en nähnyt kenelläkään tovereillani olevan päihteiden kanssa ongelmia, ikätoverini polttivat silloin tällöin, jotkut useammin, jotkut harvemmin, mutta mitään varsinaista ongelmaa en havainnut.

Kesällä pidimme aina jonkun kaverin luona elokuva/peli-iltoja, kokkailtiin yhdessä kaikkea herkullista ruokaa, kävelimme metsissä, kuuntelimme yhdessä musiikkia ja vietimme aikaa jolloin kukaan ei tapellut keskenään, kukaan ei satuttanut toista, kaikki asiat saatiin puhuttua selviksi jos siihen oli aihetta. Kaikilla ystävilläni jotka kannabista käyttivt, meni koulussa todellakin yhtä hyvin kuin kannabista käyttämättömillä nuorilla, heillä oli todella hyvät arvosanat ja hyvä menestys mutta nyt heillä on uhkana etteivät he pääse tiettyihin yliopistoihin tai tietyille työpaikoille koska heidän papereissaan on narkkarin merkki.
Ja nyt ollaan suut ammollaan että "voi kun meidän liisastakin on tullut sellainen narkomaani ketä piikittelee kaikenmaailman kannabinooleja"
Minusta on kamalaa nimittää meitä "huume hörhöiksi" eikä tämä elokuukaan niin surullinen olisi ollut ellei media olisi tehnyt meitä narkkareiksi.


enemmän olisin huolissani nuorten alkoholin käytöstä! tämän jälkeen kun kaikki jäivät kiinni, osa pysyy kunnioitettavasti raittiina mutta osa on aloittanut uudelleen alkoholinkäytön, kiukaisissa on ilkivalta kasvanut suuresti humalaisten nuorten alettua taas pyörimään kylillä, rautatien tasoristeyksestä oli hajoitettu lamput jotka saattavat pelastaa risteyksen ylittäneen hengen, kaverini mopo oli hajoitettu kaupan pihalla, koskella oli tehty ilkivaltaa.. ja paljon muuta..
lehdessä luki juuri että Kotkalainen nuorukainen oli puukottanut puostossa oman ystävänsä, miksei siis nuorten alkoholinkäyttöön puututa samalla tavalla kuin tähän "huume vyyhtiin"

Vanhemmat jotka haluavat keskustella lapsensa kanssa huumeiden käytöstä, valistukaa itse ennen kuin valistatte lapsianne ja antakaa myös heille suunvuoro. miettikää kumpi on tärkeämpää, suomen laki vai oma perheenne, minä voin helposti sanoa koska isäni on alkoholisti ja olen käynyt sitä helvettiä läpi koko elämäni, kuten myös äitini, molemmat veljeni ja kaikki ystäväni.
Jos valistatte lapsianne kannabiksesta, älä unohda valistaa myös kahdesta vaarallisemmasta huumeesta joita saa lähikaupasta.

Olkaa lastenne tukena, pysykää faktoissa älkääkä syyttäkö ketään siitä että lapsenne käyttää päihteitä.

Nimimerkki "Julia" päätti pommittaa päihdepolitiikkaa koskevan blogini merkintää "Huumeiden laillistamisen FAQ" melkoisella aivopierulla, mutta eipä aikaakaan kun hän poisti kommenttinsa. Tiedoksi Julialle, että bittiavaruuteenhan se jäi leijailemaan. Kaikki uudet kommentit tallentuvat automaattisesti sähköpostiini. :)

Luen kommenttia tällä hetkellä, ja ajattelin jakaa sen myös teille lukijoille. Viestihän kuuluu näin:

---

"Järkytyin kun luin tätä..

Blogissa mainittiin ''Jokainen saa käyttää huumeita, ellei satuta ihmistä''
No mutta mistä helvetistä tietää huumeiden vaikutuksen alaisena, että pystyy kontrolloimaan itseään? Niin juuri, ei mitenkään.

Ja toiseksi, jos huumeet laillistettaisiin, niin ihan varmasti huumeiden käyttäjät lisääntyisivät suomessa. Ei olisi hirveen mukavaa katseltavaa, kunjoka päivä löytäisi kadulta väh. 5 ihmistä huumeissa.

Kolmanneksi vielä, vetositte blogissa siihen että ''..kun alkoholi ja nikotiinikin on sallittua''
Huume ja alkoholi on 2 täysin eri asiaa. Alkoholin vaikutuksen alasena pystyy sentään kontrolloimaan itseään vielä, kun huumeisiin vertaa.

Minulta on kuollut tuttava huumeisiin viimeyönä, ja toivon, että teidän mielipiteenne muuttuisi.
Eikö maailma ole jo tarpeeksi paskamainen paikka? Tarviiko sitä vielä paskemmaksi muuttaa?

HERÄTKÄÄ HYVÄT IHMISET!"

---

Luu kurkkuun? No ei nyt ihan. :( Ironista sinänsä, että kaikkiin tyttöraukan argumentteihin FAQ vastaa ihan kattavasti.

Gutter kuittaa! Ostakaa kirjoja ja lukekaa niitä. Olkaa fiksuja älkääkä satuttako muita. Tukekaa asioita, jotka koette oikeaksi. Syökää viinirypäleitä, nauttikaa kesästä! Koskettakaa kivoja poikia ja/tai tyttöjä "vahingossa". Halatkaa ja pussatkaa niitä. Juokaa vettä ja ottakaa D-vitskut auringosta! Juokaa hampputeetä. Sit pistäkää blotterit hammastarhaan ja oivaltakaa maailman parhaat happ---

You get the gist.