IRC-Galleria

Kai muistat sen kun ensi kerran kohtasin sun
Kaikkee vannottiin, luvattiin ja suunniteltiin.
Suurin silmin niin me kauaksi katsottiin
Eikä uskottu että joskus kävisi niin
Että tiemme näin kulkisi toisia päin
Mä luulin, että tie ei meille liian kapea oo

Niin maailma muuttuu niin
Vaikken uskonut, että muuttuu usko ihmisiin
Ja yksin jäin, keskelle kaikkea jäin.
Poissa ystävyys vain tyhjyys käsissäin,
Ja kanssa tyhjyyden katkerien kyynelten
Me hyvästeltiin ja kaikki kaunis poissa on.

Niin paljon me teihin luotettiin,
Uskottiin ja rakastettiin, ja kun mä selkäni
Käänsin pois, iskit puukon mun unelmiin.
Niin paljon me teihin luotettiin,
Kanssas kyyneleet vaihdettiin,
Kai joku pyyhkii puukon sun matkallas
Jonka iskit mun unelmiin

Niin, maailma muuttuu niin vaikka pahalta tuntui
Se kaikki mennyttä on, ja helpompaa
Meille kaikille helpompaa on kun erottiin
Ja voin kaiken unohtaa
Ja sylini on sulle avoinna kuin silloinkin
Kun ensi kerran kauan sitten kohdattiin

If birds flying south is a sign of changes
At least you can predict this every year
Love, you never know the minute it ends suddenly
<totinen>

olit yks niist tärkeimmist, jonka puolest valmis taistelee
valmis muuttuu, ja tehdä kaikkensa sen eteen
mut niin se vaa menee, tai ainaki tällä kertaa
et vaik kuin yritin, sydän ei lakannu vuotamast verta
se oli täynnä viiltoi, täynnä kipeit arpii
satutettu liikaa, toivoin ettei niin kävis taaski
edessä mustaa, tunsin vaan tuskaa
joka päivä toivoin, et välittäsit musta
mut ne on enää toiveunii, en saa mitä haluan
ja vaik ajattelenki sua viel, ni kyl mä tajuan
se on ku kylmää savua, levii naamalle
ku mul on ikävä ja se tuntuu pahalle
karu totuus, jonka viel joskus käsitän
vaikka siitä tuskin koskaan luovun, että mä välitän
se on väli tää ny liian pitkä kuljettavaks
sä seisot mun vierellä enää unessa vaa.

sä olit erityinen nyt ihan ku kukavaa.

Elämä on vaikeet ku poikaa ihastuu, ja vaikeemmaks se menee ku siihe rakastuu.

Mul on taipumus menettää kaikki mitä rakastan,
kaikki mitä haluan ja kaikki mitä arvostan.
Menetin sut enkä tiedä miten jaskan,
sydän vuotaa verta oon henkisesti lopussa.
''Mitä yhest pojast'', ne sanoo muttei tiedä,
etten aluu muutaku olla sun vierellä.
Pyydän anteeks tuhat kertaa,
mut et mitää vastaa.
Kai tajuut etten haluu ilman sua jatkaa?

Tiedän kuka sinä oot mut onko sulla hajua,
siitä mihin päässyt oon ilman sinun apua?
Oikeastaan minun pitäisi kai kiittää sinua,
avasit mun silmät enkä usko enää satuja.

Luulet olevas parempi muita, mut oot surkeempi muista.

Hei rakas eihän muistella pahalla,
en mäkää vihaa sua kuhan pysyt tarpeeksi kaukana.

Kaksi sanaa OLI vaan ''minä'' ja ''sinä'',
ne LOISTIVAT taivaan kirkkaimpina tähtinä.

Meil ei oo enää aurinkoo
Me nähdään vain se, mitä meil ei oo
kuvia tyhjiä vain
Mä en oo enää se tyttö, jota sä kaipaat
vain suruja sieluusi multa saat
Meil ei oo kuuta, mihin kurkottaa
On vain tää matka menneisiin
katkeriin kyyneliin
Ja meil ei ois aikaa valheisiin

Niin se on
nää se nyt
Meil ei oo toivoo
Meitä ei oo
mä en oo sun elämäsi
tää ei oo aitoo
Sä et oo mun maailmani meitä ei oo

Onha se hyvä ku ei ees pysty kavereihin luottaa, tai siis kavereil o omat johto päätökset ja ne rupee levittää niit! jos kerra tarvii olla sellane nii ei vittu tarvii si olla ainakaa kaverei enää! ;<<



</3