IRC-Galleria

-Niin sitä pitää, hän sanoi. -Tekisitkö minulle
nyt palveluksen? Jostakin sisältäni nousi taas
musertava halu itkeä. Mutta minä olin luja.
Minä en itkisi. Minä osoittaisin vain Jenniferille,
nyökkäämällä päätäni, että tekisin hänelle aivan
minkä palveluksen tahansa.
-Ottaisitko minusta kiinni? hän pyysi.
Laskin käteni hänen käsivarrelleen. -Kristus,
miten laiha, ja puristin sitä hiukan.
-Ei Oliver, hän sanoi, - ota minut oikein syliin.
Oikein kunnolla.
Olin hyvin, hyvin varovainen, varoen letkuja
ja kaikkea kun asetuin aivan hänen viereensä
ja kiersin käteni hänen ympärilleen.
-Kiitos, Ollie.

Ne olivat hänen viimeiset sanansa.