Hassua, miten yks lyhyt puhelinsoitto voi muuttaa näin paljon asioita.
Enpä olis vielä eilen uskonu, että mulle soitetaan kotiin ja pyydetään opiskelemaan.
Tai eikai se vielä ihan sataprosenttisen varma paikka oo, mutta maanantaina on kuitenki haastattelu. Toi koulu kestäis vaan vuoden ja siitä sais lastenohjaajan/perhepäivähoitajan ammatin. Tää olis niiiiiin mun juttu! Voi olla, että pääsen syksyllä muuttaa myös omaan kämppään sitte. Ja nyt menee muutenki kaikki niin loistavasti kun voi vaan mennä. ;)
MÄ OON NIIN LEIJA!