Olipa hämmentävä n. 500 metrin kotimatka.
Ensin katon että mitä vittua, penkillä istuu vanha parrakas spurgu jolla näytti olevan uutudenkiiltävä Ed Hardyn lippis päässä, sitte ku käännän katseeni eteen ni toinen vanha spurgun näkönen mies kävelee mua vastaan kahen kauppakassin kanssa ja ohi mennessään kattoo silmiin ja sanoo "TURKU KUTSUU!" ja sit täs ihan keskuskadun ytimes heiluu joku ruotsalaismies joka on pukeutunu kiiltävään kultaseen pikkutakkiin ja laulaa jotain "SOMMARTIDEN SOMMARTIDEN" ja sit ku kierrän sen kaukaa ja mietin että mitä helvettiä ni huomaan että mun parvekkeen alla seisoo vaihteeks värikäs mummo laulamassa sydämensä pohjasta äärimmäisen korkeella ja epävireisellä äänellä.
Mitä vittua Karjaa.